sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Merikarvian Oura ja Kaddi

No nii... nyt tulee oikeen kuvapläjäys.
- Oltiin päivä merellä ja saaliina 130 otosta. 
Älä pelästy, en mä niitä kaikkia tänne oo ladannu :)

Meillä oli "tilausmatka" suunniteltu ja nyt oli toteutuksen aika. Matkaan lähti 11 henkee plus matkan järjestäja Timo Kuuskeri jota Timpaks jäljempänä tituleeraan.
Lähtö oli Krookasta ja suunta kohti Kaddia.



Kelit on ollu epäväkaita, mutta meille suatiin komiat, mikäs tällä ilmalla oli mennä. Tiätysti vaatetus oli asianmukanen, lämmintä alla ja päällä tuulenpitävää ja vaihtovaatetta kasseissa.
Siältä se saaristo alkaaki jo häämöttään.





Perille päästyämme, tutustuttiin paikkaan sinällään ja jo kohta oli tarjolla lohisoppaa. Se oli komiaa!!!
- voitte vaan kuvitella :)

Timppa oli suunnitellu meille antoisan päiväohjelman. Soppan jälkeen lähdettiin ajeleen ympäri Ouran saaristoo.

Tua häämöttää Ouran Pooki


Tossa yllä on Merikarvian entinen luatsiasema, joka on nykyään kunnan omistama retkeilypaikka. Sinne järjestetään matkoja Krookan satamasta. Me ei sinne rantauduttu, ku kaikki tiäsi jo paikan. Jatkettiin matkaa "syvemmälle" saaristoon. Ajettiin paatilla niin piänistä paikoista, että...


Kyllä oli rannat aikas liki paikotellen, mutta siitä vaan mentiin :D

ja tuastaki pitäis mahtuu meneen...

eikä tehny tiukkaaka
Sitte nähtiin komioita kiviraunioita


Mittasuhteen voi kuvitella tosta laituris seisovasta paatista.

Sitte palattiin takas Kaddiin ja kuvailin vähä tarkemmin sitä saarta.



Niin siä kasvo ritirinnan ruusut ja katajat
Seuraavana oli ohjelmas rysällä käynti. Mä luulin, että se rysä on sellanen, missä olen joskus 80-luvun pualivälis käyny, mutta ehei... se oli sellanen Push-up- rysä. Seuraavana kuvarypäs rysän nostosta paineilmalla.

siinä on aitojen pampuloita







Tällä kertaa todettiin, että rysä oli tyhjä. Timppa tuumas, että on ollu epäsuatusat tuulet lohikalastukseen

Siinä se ny on kokonaisuudessaan ja ei muuta ku alas mereen takas pyyntiin


Meille kävi joutsen isottelemas siinä rysätouhuis, yritti olla niin pelottavan näkönen, että...
- vaan komialta se musta näytti.



Me palattiin takas Kaddiin. Siä alko oleen sauna kuumana ja mitäs siinä muuta ku saunaan ja mereen välillä vilvotteleen. Vilvottavaa se oliki, sillä merivesi on tua ulkomeres kylmempää ku meidän rannoilla. Kymmenen astetta oli mittaris. Kirkastaki se oli ku mikä.
Siinä se ehtoo si alko läheneen ja alettiin suunnitella paluumatkaa. Haikein miälin jätettiin Kaddi ympäristöineen. Ehkä me viä nähdään... ja miksei...


tostaki kolosta tultiin läpi ihan heittämällä


Vaan lokki jäi ihmetteleen rantakiville meidän lähtöö

Puikoissa Timo Kuuskeri, kalastaja ja matkailuyrittäjä Merikarvia



Näissä tunnelmissa ja keleissä.

Terkuin mie!

torstai 26. kesäkuuta 2014

Viä Juhannuksesta

Täälä mä olen laiskotellu, en oo saanu mitään tehtyä, en sitte mitään.

Tai olen mä ny ollu töis ja iltasella vähä lukenu, minkä oon päänsäryiltä pystyny. Jalkapalloo en oo kattellu, enkä kato! Kunnei mulla oo mitään ihailua sitä kohtaan...

Tohon lukemiseen voisin avata vähän.
- Kirjastoon oli tullu ny se jatko-osa siihen Enni Mustosen "Paimentyttöön", se jatko-osa on nimeltään "Lapsenpiika".

Luin mainoksen viimesestä, oliko se ny Martat-lehdestä, vai mistä se oli, mutta luin kuiteski ja heti soitin tohon naapuriin (kirjastoon) ja kysyin, että onko se jo siä. Ja oli se. Laitoin varaukseen ja heti jo seuraavana päivänä tuli viästi, että kirja on vapaa mulle.

Sitte vaan sen menin lainaan ja aloin lukeen, ku muilta töiltäni ehdin. Kirja kertoo siis Ida-tytöstä joka pestataan lapsenlikaks Aino ja Jean Sibeliuksen perheeseen.
Kirja tempaa mukaansa kyllä totaalisesti, suasittelen lukeen!!!

Tässä on kuva kannesta:

kuva lainattu netistä, ku en huamannu kuvata ku kirja oli lainas
Päänsärystä valasen sen verran, että olen parina päivänä melki riutunu päänsärkyyn, mitä mä en oo aikoihin kärsiny. Luulen kyllä että syy moiseen kipuiluun on Juhannuksen aikaset tuulet. Oltiin meinaan mökillä (luannollisesti) pyhät ja sää oli mitä oli. Tuuli viuhu koko ajan ja ku meikäläinen on niin pöffeli ku on, ni mun oli pakko istuksia terassilla niin paljo ku mahdollista. Vaatetta oli päällä, että tarkenin, mutta se tuuli meni niskoihin ja siitä se ärty. Nyt oon sitte kärsiny siitä ilosta!
- on se kyllä helpottaan päin jo.

Sitte tohon Juhannukseen:




En mä kauheesti kuvannu, ku nautin vaan ulkoilmasta ja yättömästä yästä. Ja mikä ettei, ku tuuli tyveni yätä vasten.
Yhden kuvan mä nappasin, ku isäntä sytytti valkeen grilliin, vai mikä toi sit on...
- joku paistopaikka :)


Liaskat leikki siinä yhtä ilosesti ku kokossaki.

Eipä tässä muuta tällä erää. Tulevana viikonloppuna me mennään isommalla porukalla lohirysille, mutta siitä sitte myähemmin, jos saan kuvia aikaseks.

Terkuin mie!

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

On sit pidelly säitä

Juu...
- jos on päivä hellettä ni kaks sataa. Tai kolme tai jopa neljä. Sit luvataan myrskytuulia pohjosesta ja vaikka mitä. Onneks ei kaikki mee putkeen säätiarotuksiskaa.

Tänne luvattiin, siis länsirannikolle, lauantaiks pohjostuulta 18m/s. Aattelin, ettei tarvii mökille lähtee. Onneks kaikki ei menny ihan putkeen. Lähdettiin perjantaiehtoona kymmene jälkeen kohti paattirantaa. Varusteena/vaatetuksena kyllä kylmän kelin vetimet: lämpökerrastoo alle ja kollegee päälle plus tuulivaatteet. Villasukkia unohtamatta.

Möksälle päästiin hyvällä kelillä, tuuli oli pohjosen pualella, muttei likikään luvattuja lukemia. Lahden pualella oli vähä isompaa allokkoo, mutta ulkopualella joku 8m/s. Kaikki tuulet pohjosesta etelään (myätäpäivään) on meille edullisia, ei meinaan sovi ollenkaan meitin tontille. Asteet oli kyllä melko rapsakat, 10 astetta terassin mittarissa ja tuvaas 15. Ei muuta ku patterit päälle ja sähköpeitto lämmittään sänkyä. Kuumat rommit huuleen ja maate.

Lauantain myrsy meni sit pyllylleen. Tahkoluados oli mitattu 13 ja puuskissa 15m/s, meillä näytti tältä:




Kukkaset voi hyvin:



Rentunruusuki jo nupulla:


Mitäs tästä tuumaatte:


Kypärä, kelluntatakki, fillari...
- ja saari niin kivinen ku voi.
No, toisaalta ihan hyvä yhdistelmä. Jos kaatuu fillarilla kivikkoon, kypärä suajaa ja jos taas ajaa mereen, kelluntatakki auttaa :D

Todellisuudessa, kypärä on meren antimia (löytö) ja fillaria ei voitu jättää rantaan, ettei kukaan varasta sitä, joten otettiin mukaan saareen.

Meillä on kunta antanu määräyksen, että kaikki on verollepantava...
- eiku mökit on numeroitava, saarissaki ja me ollaan ny tällä nummerolla:


Tää on ymmärtääkseni annettu pelastuslaitokselle tiaroks. Ei silti, jos meillä pelastuslaitosta joskus tarvitaan, annan varmasti koordinaatit. Niillä osuu kohdalle sitte varmaan. Meillä on isäntä tehny sellasseen huaneentaulun, missä on koordinaatit meitin paattirannasta, meidän mökkirannasta ja viä isännän veljen saaresta. Ei tartte ulkoo muistella sellasia lukuja.

Meillä oli sit komia päivä ja viä iltaan asti, tää eilinen. Hiki tuli, vaikka vaan istuksittiin terassilla hellehameis (minä) ja sortseis (isäntä). Oli pakko aika-ajoin käydä vilvotteleen mereen. Kyllä siinä ehtoon edellä miäsväki (isäntä ja sen veli) laitto meitin rantaan pari uutta poijua paatteja varten. Ettei sitä ny vaan makailtu koko päivää. Vanha alkaa oleen hiukan epävarma tapaus. Ollu meinaan kymmenen vuatta siinä ja viimeset kolme vuatta talvekki. Ei ihan uskalla luattaa kettinkien kestävyyteen.

siinä ne on, siäväs rivis.
Tähän loppuun viä muutama kuva. Naapurit varmaan ihmetteli, mitä mä puuhaan ku makailin rantakallioilla:




Mä otin kuvia rantaheinistä :D

Terkuin mie!