Mikään ei ole ikuista

En tiä, miten toi otsikko ny sopii tähän postaukseen, mutta...
- joku voi sen "punasen langan" löytää.

Meillä isännän haaveena oli jokunen vuasi takas, että mokin kävelyreitit pitäis saada helpommin kuljettaviks. Tontti ku on tosi louhikkoinen rannasta asti ja jyrkkyyttä piisaa. Rantasaunan katto on matalammalla ku mökin lattia ja tontti nousee viä mökin takaa korkeemmalle ku mökin katto.

Siinäpä haastetta kerrakseen.
Jos mennään ihan alkulähteille. Mökkiä ei oltu käytetty ennen myyntiä suunnilleen ku kerran vuodes viimesten viiden vuaden aikana. Ku me se sit ostettiin, oli sinne ehdottomasti ensin tehtävä uudet portaat, niin mökkiin ku saunalle.
Mökillä ei myöskään ollu minkäänlaista laituria sillon ku se hommattiin. Se ny oli tiätysti myäs tehtävä. Niistä alettiin.
 No näillä resursseilla pystyttiin oleileen jokunen vuasi. Sitte ku tota mökkeilyä vaan lisättiin ja lisättiin ja kaikkee kuskattiin vähä edestakas. alko noi kulkureitit käymään raskaiks niissä kivikoissa.

Jotain oli tehtävä...
- ja isäntä kulki rantakivillä ja suunnitteli.

Laiturilta pitäis päästä turvallisemmin mökille kantamusten kans, ku ainoo kulkureitti oli silee kallio joka oli sateella luikas ja samalla huamattiin, että "aurikoterassi" alko oleen tiänsä päässä. Ei muuta ku vanha purkuun ja uutta tilalle ja portaat kylkeen.

Johan alko kulku helpottuun.

Sit josain vaihees rakennettiin kesäkööki mökin ja saunan pualväliin ja siihen tarvittiin portaita ja kulkuväylää kivikkoiseen maastoon.

Näähän helpotti kulkua jo kummasti...
- mutta

Pitihän tosta kesäköökiltä huusiinki päästä komuroimatta kivikos:

Sanotaan, että nälkä kasvaa syädes.
Mitäs sitte seuraavaks?
- kysyy isäntä miälessään. 

No, mökin ja saunan portaat on tainnu ny tulla siihen pisteeseen, että niille tarttis tehdä jotain. Ja tehtiin. 

Vanhat purettiin ja uutta tilalle.

Noi mökin portaat sit saiki jo vähä jatkoo:

Ei ne suunnitelmat sit viä siihenkä jääny. Suurin haave oli isännällä, että
Sukkasillaan pitää päästä joka paikkaan.

Nyt pääsee!

Hianosäätöö on ny viä edes, niinku kaiteita sinne tänne, mutta ei tarvi kompuroida kivikos ja yks tosi tärkee juttu mua ajatellen...
- Mun ei enää tarvii pelätä käärmeitä poluilla!!!
Ne saa kulkee kaikes rauhas kävelysiltojen alla :)

On tässä viärähtäny jokunen vuasi näitten kans. Paatilla ollaan kuskattu puutavaraa moneen kertaan ja vaikka missä kelissä. On kokemusta niistä hommista :)

Ei meillä silti aina oo vaan rakennettu. Oltiin me jo toisenki kerran retkellä tän alkukesän aikana. Lähettiin porukalla kattoon, onko paikallinen rantaravintola auki, ja olihan se.

RAVINTOLA RANTAHUONE

KUNNAN VIARASVENESATAMA

 Satamasta löytyy vessat, suikumahdollisuus, infopiste ja vesipiste.

Rannoilla on kateltavaa noissa monissa rantahuaneissa.

Kotimatkalla katottiin viä, että kaikki reimarit ja linjataulutki oli paikoillaan. Matkalaisen on helppo tulla.

t: anne