Vappu tulee

Niin se vaan meni tämäki talvi.
- muutaman päivän päästä juhlitaan Vappua.

Kaupallisesti aika on alkanu oleen antoisampaa, sillä se suuri joukko lomamökkeilijöitä on tullu takasin niinku muuttolinnut konsanaan. Kylä alkaa elään ihan toisessa olomuodossa. Meikäläinen on unohtanu jo vaikka mitä, mihin on ryhtyny syksyllä. En oo muistanu kuvata ikkunanäkymää "kymmenen kuvaa kesään" enää viimekuulla. Sukkien kutominen on tyssänny, blogipostauksia sentään tulee tasaseen tahtiin (kerran viikkoon). Tässä vaan odotetaan joka arkipäivä viikonlopun tulevaks, että pääsee mökille rentoutuun, oleileen, tiätty pakollisia siivoiluita unohtamatta. Kalastamista, saunomista ja meressä plutimista. Voitteko kuvitella, että merivesi on jo melki 10 astetta. Tänä aamuna mitattiin 9,4. Siä alkaa kohta hikoileen ;)

Terassin tekeles edistyy pikkuhiljaa, vaikkakin akkuporakone sano just eilen sopparin irti, eikä edes ilmottanu etukäteen. Ei vaan enää lähteny käyntiin. Melkein vois sanoo, että toppas kesken ruuvin väännön...

Eilen oli sit tytärpuoli nähny ekan kärmeksenki mökillä. Me lähdettiin isännän kans töihin siinä aamusella. Koira jäi nuarison kans saareen. Tytärpuoli oli alkanu keittään itelleen kaffia kun oli kurkannu ikkunasta ulos. Siä oli koira tehny tuttavuutta kärmeksen kans. Ihan portaitten viäres. Lajia ei ollu saanu selville, mut epäilen rantakärmestä, kun oli ollu niin pitkä. Kärmes oli kait ollu jonkiverran kohmees ku ei ollu koiralle mitään tehny, oli st luikertanu pöpelikköön. Koira kyllä tutkaili pitkin päivää kaikkia kivenkoloja kiinnostuneena.
Toivoin taas kerran, että koira antais rohkeuttaan mullekki. Mä meinaan pelkään tai oikeestaan Inhoon kermeitä sydämmeni pohjasta asti. 
- mahtasko jonku sortin hypnoosi auttaa tähän fobiaan...

Tässä ny taas näitä maisemakuvia, mökiltä. Pakko on näitä ladata teillekki nähtäväks, ku kerranki oli niin tyyni keli:

Tästä ei enää kelit voi parantua, eihän...

Kalastustaki siis harjotettiin ja ihan siitä mökin edustasta, muutamasta verkosta saatiin kalaa "Liisalle ja lapsille", eli paljon.

Kuhaa, haukee ja affenta...

komian kokosta affenta...

 Affenet savustettiin ja syätiin, kaikki meni. No olihan meitä syämäs seittemän henkee.

Jälkkäriks paistettiin plättyjä

Koira katteli kalanperkuu -soovia innokkaana. Se on siitä kumma epeli, kun haluaa syädä raakaa affenen päätä ja syä niitä ihan himoonsa.

Siinä se taas kulu, viikonloppu ihan siivillä. Huamenna töihin ja mites tua ylempänä kirjotin...
- uutta viikonloppua ootellen. 
Paitsi viikon katkasee se VAPPU! Jeee.....

Terkuin mie!