Näytetään tekstit, joissa on tunniste auringon lasku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste auringon lasku. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. huhtikuuta 2020

Sisustus hommeleita

Vihdoin mä sain inspiraation kirjottaa, tai oikeestaan tehdä jotain, mistä kirjottaa.

- Meillä kun noi ulkohommelit on lähes tulkoon tehty, ni on aika taas tehdä jotain sisällä. Ku kolme piäntä kohdetta (katto, lattia ja seinät) on saatu kuntoon, vois tehdä pientä tuunailua.

Tarkemmin, antaa uus mahdollisuus vanhoille maalaamalla.

Meillä on firmassa Frenchic Paint-kalkkimaalien edustus. Niitä kun asiakkaille kehun lähes päivittäin, lunastin myös itelle purkin käyttöön. Valittin mökille sopivan värin, millä tuunaan vanhoja mööpeleitä.




Tää oli tällänen tarjoilupöytä, ihan pelkällä puupinnalla. Pinta on ollu vähän "tahmee" ja tiätysti se imi itteensä kaiken, mitä siihen sattu lirahtaa. En käsitelly tota millään, aloin vaan sutiin maalia pintaan.

Kerta sutiminen riitti, hyvin peitti. Ehkä vedän vielä kanteen toisen kerroksen...

Siinä työni tulosta ihaillessa, ajatus lähti liikkeelle. Maali kun oli niin riittosaa ja sitä purkissa oli...paljon
- seuraava suunnitelma synty ku salama.


Tää lipasto ei oikeen oo istunu tossa tuvaan nurkassa ja olen aatellu heivaavani ton juhannuskokkoon.

Ei muuta ku maalia pintaan:



Ovet pois, teipit lasien reunoihin ja suti heiluun. Kahteen kertaan vedin noi ovet.


Pitihän sitä mallailla, miltä näyttää...
- ja hyvältä se.

Ens viikon loppuna jatkan ku päästään taas mökille. Eli toi koko kaappi tulee saamaan maalipinnan, ettei se tollaseks jää.

Koko kevään, tai oikeestaan koko kuluneen talvikauden on merellä käyny kovat puhurit. Nytki ku perjantaina mentiin mökille, oli sellaset allot, ettei olla hetkiin koettu.
Hiukan tuuli tyveni yöllä ja lauantaina jälleen tuuleksi. Lauantai-iltana saatiin taas kokee aivan miäletön auringonlasku, sinistä, punasta, oranssia, tummaa pumpulipilvee...




Valokuva ei tiätysti näytä todellisuutta, mutta hyvä ku eds suunta-antavasti. Tätä kesti piänen hetken...
- piti oikeen juasta mökistä, että ehti kuvaan :D

Pyydän nöyrimmästi kuvien laatua anteeks, mun pitäis vissiin putsata noi linssit.

Jatkuu seuraavassa numerossa, vai miten se meni.

t: anne

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Valon lumo

Huh huh...
- tänä viikonloppuna on saanu nähdä vaikka mitä valoilmiöitä.

Tai onko ne ilmiöitä?

No, kuitenki. Auringonlaskuja ei oo täs syksyn aikana hirveesti täälä länsirannikolla päässy näkeen, ku aika usein on ollu pilviä taivaalla.
Nyt niitä sai ihailla. Oikeen Isolla Iillä.

Laitan tähän muutaman.

TÄÄ ON AAMULLA
Ja loput illalla




Seuraavat on ihan jotain, jotain...
- en edes ymmärrä. 

Katoin mökin ikkunasta ulos ku tuntu, että koko maailma meni punaseks. Ja tosiaan merikin muutti väriään:





Ainaki mun miälestä nää on ihan miälettömän kauniita värejä luannosta!

Kukatki näytti vaaleenpunasilta...



Muutenki, ihmeellisesti on nää lumihiutaleet innostunu kukkiin taas. Eikä ihme, perjantaina ku menittin mökille, mittarissa oli aikamoiset lukemat.


20 astetta lämmintä! 

12 päivä lokakuuta. Uskomatonta, mutta totta.

Näihin tunnelmiin Ystävät <3

t: anne

tiistai 5. syyskuuta 2017

Mitäs seuraavaks

... no vaikka kaivuuhommia.

Meillä mökillä oli muutama vuasi takas ruappausporukka ja niillä jäi hommat vähä "vaiheeseen". No, heti ei saatu uutta kaivuria hoodeille ja sit vaan on odotettu.
Odotus palkittiin tänä kesänä, saatiin kalustoo paikalle ja homma luanas. Miähet korjas edellisten jälkiä ja saivat mun miälestä rannan sellaseks ku haluttiin.


Toi "aallonmurtaja" oli ihan susi. Siitä piti tulla sellanen, että oltais saatu tehdä siihen kansi ja siten siitä olis tullu laituri tuuliselle kelille. Sit se tehtiin ihan kiinni tohon meidän uimakalliolle ja vesihän ei sit päässy kiärtään "laguunis" lainkaan. Nää uudet kaivajat korjas tilannetta mahdollisuuksien mukaan ja hyvältä alko näyttään. Siitä ny ei viä oo kuvaa, mutta seuraavaan postaukseen laitan.




Hetken oli ranta täynnä kalustoo.

Mun alko mökillä ruusut kukkiin uudestaan. Kyllä oli komiat ruusut ja oli pakko leikata muutama kukka maljakkoonki iltaa ihastuttaan:


Tuaksuki oli mahtava!

En tiä, mutta on noi luantoelukat sitte nopeita...
- meinaan vaan.
Me istuttiin perjantai ehtoona pimeeseen asti mökin terassilla ja aamusella olin menos aamuteelle taas siihen. Meinasin joutua hämähäkin "saaliiks".


Jäätävän kokonen ristilukki oli muuttanu terassille. Yän aikana oli kutonu hirmusen verkon melki oven eteen. Jos yä olis ollu pidempi, olisko mahtanu kutoo koko mökin saaliikseen?!?
Mä olin vähä ilkee...
- irrotin siimalangat yläpualelta ja siirsin verkkoo loitommas terassin ulkopualelle. Hämis ei siirrosta hirveesti tykänny, pudotti ittensä pois ja kipitti lattialautojen välistä mökin alle. Asukoot mun pualestani siä.

Loppuviikosta oli melkomoista tuuleskelua merellä joka sit tyveni viikonlopulle. Me lähdettiin retkeileen veneellä saaristoon ja mä koitin kuvata vanhoja maininkeja rantakallioilla. 



- toivottavasti tästä myäs kuulee kuahut :)
Mä ku en osaa ladata tota niiku kunnolla tänne tai edes linkkiä "jostain".

Mutta, mahtavia alkusyksyn iltoja ollaan nautittu, vai mitä?



t: anne

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Toukokuu

Juu, on se!

Toukokuu, sitä odottaa. Luanto alkaa herään eloon ja kaikilla on ilonen miäli. Toukokuusta on tehty monia biisejä, joista mun miältäni on lämmittäny Charlies Plogmanin "Tule toukokuu".

Meillä alko toukokuu näin:




Silmut ei oo viä auennu näillä rannoilla, meri on seesteinen ja ilta-aurinkoo malttaa katella ku vaan on vaatetta päällä.

Ekalla viikolla oli vähän viileitä päiviä, mutta perjantaille luvattiin hiukan lämpeempää ja aloin sitä iltapäivää odottaa. Keula kohti mökkiä ja nauttiin ihanasta ilmasta. Päätin jo lähteissä, että ku perille päästään, otan kunnon päikkärit terassilla. Paattirantaan päästyämme, todettiin, että tuuli oli pohjosen kantilla, mikä helpotus...
- se ei sovi meidän rantaan.

Sohva tämmiin ja huilaileen:


Pikku tirsojen jälkeen otettiin urakka niiden puitten kans, mitä aikasemmin mökille raijattiin. Viätiin laiturilta pualet liiterille sahausta varten. Siinä urakas tuli Niin hiki, että oli pakko pulahtaa mereen virkistäytyyn, sillä mittarissa komeili jo:



Joo´o, 15 astetta lämmintä!
Kyllä kelpas. 

Isännän veli vaimonsa kans tuli saunoon ehttoolla ja miähet laitto verkot pyyntiin. Yällä oli 10 astetta lämmintä ja aamulla nautin aamupalan terassilla. Tiirat kirku ja pikkulinnut visersi. Voiko aamu enää ihanammin alkaa :)

Miähet koki pyynnin ja kalaaki saatiin:


Oli noissaki talkoita, sillä puittenki kans jatkettiin.

Ei meillä silti aina kalaa syädä, Isäntä loihti komiat päivälliset. Tarjolla oli lihaa, siäniä, salaattia, pottuja sun muuta. Katoin pöytään oikeet lautasetki pitkästä aikaa, yleensähän me syädään kertiksistä. Mutta ku tuli "viaraitaki"...






Ruaka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.

Iltapuali jatku upeena. Lähdettiin vuarostaan saunoon isännänveljen mökille. Mentiin "sintillä" ku hommattiin siihen sellanen pikkuperämoottori. Sain nauttia maisemista ja kuvatakki vähä:



Matkalla ohitettiin joutsen pesänsä rakennuspuuhissa. Merivesi oli lämmenny jo 12 asteeseen. Siä kelpas käydä muutamaanki kertaan pulahtamas saunomisen välillä.

Sunnuntaina sit oli laitettava ranta taas tämmiin viikkoo varten. Mäki huutelin jotain rannoilta isännälle ja se pisti todistusaineistoo kehiin...


- se kokeili mun kameran pitkää putkee ;)

Tää viikko on sit menny kelien suhteen pahemmin ku joulukuus, mutta ei sillä niin välii.
Pekka Pouta nauraa säätiedotuksilleen ja niin me muutki...

Me saatiin nauttia viikonlopun keleistä ja niitä lisää odotellen.


T: anne

tiistai 9. elokuuta 2016

Mökkiduunia voll jotain...

Onko se tyäleiri vai ei...
- meinaan toi mökkeily.

No, on se ainaski jotain aivan muuta ku omat duunit. Saa olla ulkoilmas, raikkaas sellases. Merituulen tuiverrukses, joskus jopa paahtavas heltees.

Muutama vuasi takas tehtiin mökille uus terassi laiturin viäreen kalliolle. Sit tehtiin tohon kesäköökin eteen terassia ja kulku väylää huussille. Viime kesänä, ku oltiin ajelemas isännän veljen ja -vaimon kans niitten paatilla siinä lahdella kierrellen saaria, katotiin ihmeissämme rannoilla hohtavaa valkeeta rakennelmaa. Tuumailtiin siinä, että toi paikka ainaski näkyy pitkälle.
- Tarkemmin paikan sijaintia tutkittuamme huamattiin, että...
Jesusauta, toi on meidän terassin kylki!

Sille pitää tehdä jotain lähitulevaisuudes!!!

Tänä suvena se "lähitulevaisuus" sit koitti. Hommattiin harmaata puuöljyä ja eiku sutimaan:


Siinä alko saada väriä myäs laituri, kesäköökin edusta ku huussipolku:





Ei enää hyäkänny puupinnat silmille. Maastoväri on parempi ku monella riistalinnulla:



Siistiä!
- tuala oikees kulmas näkyy saunan uus terassi ja sen edessä häämöttää uudet portaat. Niitten aika muuttua harmaaks tulee myähemmin...
- kunhan ensin vähä tummuuvat.

Tänä kesänä ollaan saatu nauttia mahtavista keleistä alukesän kylmien ilmojen jälkeen. Ehtoisin on meri tyyntyny, jos tuulta on ollu ja ollaan saatu istuksia auringonlaskuun uimakalliolla. On saanu ihmetellä kasvien sitkeetä yritystä voitta elintilaa kivenkoloista ja rannoilta:




Kaikille ei mahdollisuutta kyllä anneta, niinku tälle koivunalulle. On raukka koittanu jo viime vuanna tos kolos kasvaa, mutta talvi ja ankeet olosuhteet on osan tappanu. Silti on joku sitkee juuri viä koittamas.

Auringon laskut on joka ehtoo erilaisia. Värien hehku on millon minkäki sävystä, Niin mahtavaa, että aina pitää olla ottamas kuvia. Pilvimuadostelmat tekee omia taideteoksiaan taivaan rannalle:



Näihin ei kyllästy ikinä!