sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Huvilaa ja huussia...

... vai piäntä pintaremonttia.
Ehkä tota jälkimmäistä tai muuten vaan mökin valkasua tai "päivitystä tälle vuasisadalle".

Tätä on suunniteltu jo jokunen vuasi ja nyt tuli suunnitelmat valmiiks ja alettiin ensin mökin pienestä ns. makuusopesta kokeileen värejä. Huusholli on tiätysti sekasin ku "Haminan kaupunki", vaikken siä oo sit vuasikymmeniin käyny.


Alkutilanne huanees oli tällänen:

Elikä jääkaapin vasemmalla pualen...



Sanoisinko... kolme piäntä kohdetta pelkkää puuta!

Alotettiin katosta ja siihen laitettiin:


Alko näyttään tältä:

Ei otettu nurkkalistoja pois, ku tuli samalla maalilla...


Pari kerrosta ja tuli peittävä. Seuraavaks käsittelyyn seinät. Päätettiin laittaa kuultokäsittely,tai mikä se on... ettei tuu liian "steriili" vaikutelma ja että jäis vähä mökkitunnelmaa:


Seinät alko näyttään tältä:



Ja viimesenä luannollisesti lattia. Maaliks valittiin:


Lattia alko näyttään tältä:


Sitte viä listat ja ikkunankarmit ja se on sitte siinä:


Jaa mutta, ei mulla ollukka kuvaa valmiista.
- No, laitan sit sisustettuna.

Voin mä vähä vilauttaa:

Mitäs tästä syntyy?

Remppa jatkuu seuraavassa huaneessa ja sekamelska siirtyy eteenpäin. Siitä sitte tuannempana.
Kyllä tuli valosa huane ja värit meni ihan nappiin. Ei muuta ku maalia lisää ja homma etenee.

Jaa mutta otsikossa luvattiin myäs huussia, tässä sitä sitte:



Ei, ei oo rempattu ny...
-siivottu vaan ;)

Terkuin mie!

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Viälä ehtii

Nyt alkaa oleen viimeset hetket kerätä kuusenkerkkiä. Kuusenkerkkä on siis kuusen vuosikasvain ja sitä Ei saa poimia ilman maanomistajan lupaa. Mitä niistä kannattaa tehdä, on mm. laittaa salaatin sekaan, keittoihin ja muhennoksiin. Kerkät sisältää A- ja C-vitamiinia ja runsaasti antioksidantteja.
Parhaimmillaan kerkät on tuoreena, mutta niitä voi myös pakastaa.

Mä tein niistä siirappia.

Poimin mökiltä pikkukuusesta kerkät. 


Liotin niitä väljäs vedes vuarokauden. kaadoin liotusveden pois ja laitoin uuden veden. Keitin kerkkiä tunnin ja siivilöin keitinliemen talteen.



Liemi ei ollu kovin herkullisen näköstä. Lisäsin siihen sokerin ja aloin keitellä hissuksiin. Keitin kolme tuntia välillä sekotellen. Siirapista tuli komian ruskeenpunasta.


Purkitin siirapin pikkusiin rasioihin. On helpompi käyttää, kun ei tarvi isoo määrää lämmittää kerralla käyttöön.


Ja... minkäköhän kanssa sitä sit käyttää?
- Mun miälestä ainaski vanilijajäätelön kans on oikeen hyvää!


Ainesuhteet:

2 litraa kuusenkerkkiä
2 litraa vettä
1kg sokeria

Terkuin mie!

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Juhannusta ja vähä muutaki

Mulla on ollu kone vähä niinku "lainas" tyttärellä, kun sen macci kosahti pari sivuu ennen gradun valmistumista. Onneks oli tallennukset tikulla, ainaki melkein kaikki.
Päivä siinä meni hukkaan ku piti koota ittensä ja ajatuksensa, tuumas tytär.

Mulla olis kosahtanu pää siinä kohtaan.

Nyt on tilanne niinku muutamaa korjauskohtaa vaille ja sitte vaan kansiin.

Tää oli tällänen tiadonanto :)

Juhannus oli ja meni. Aattona sää oli länsirannikolla sateinen, mutta tyyni. Me oltiin isännän kans töis pualiin päiviin ja sit laitettiin kaupat kii ja lähettiin saareen. Sapuskat oltiin viäty jo edellisenä iltana ja arvaatteko mitä meillä syätiin?!?


Terassin pöytä oli ku "ruattiin lähdös", näkläsiä ku oltiin ja "rapatessahan roiskuu".


Askarreltiin yhdes silkaapiffejä.


Isäntä paisto piffit ja...


ja mä tein mädin. Sapuska oli siis lähiruakaa merestä :)

Kokko saatiin syttyyn, vaikka värkit oli kastunu sateesta. Siä palo meidän retrosoffaki ilosesti ja vähä muutaki, mitä ny "piäntä mökkiremppaa" projektista irtos.



Juhannuspäivä alko komias auringonpaistees. Isäntä alko malaan mökkiä sisältä ja meikä nautti ulkoilmasta terassilla istuen.


Lähdettiin ajeleen merelle pualenpäivän aikoihin sukulaispariskunnan kans. Matkalla nähtiin komia ponttoonisauna ja mahtavat maisemat luannollisesti.





Reitti kulki Mericampingin ohi.



Hianosti oli vaunuväkee tullu Juhannusta viättään. Poikettiin reisulla Ravintola Rantahuaneellaki.


Paluumatkalle lähdettiin hyvän sään aikaan.


Perille päästyä laitettiin muutteesta liharuakaa...
- Lammasta lisukkeineen. Lähiruakaa seki, Lapväärttiläiseltä tilalta, se lammas meinaan ;)


Ja komiaa oli!

Tosta "piäntä mökkiremppaa" aiheesta myähemmin tarkemmin.

Hyvää alkavaa viikkoo kaikille ja toivotaan, että kelit ny viimeinki alkais lämpeen kunnolla.

Terkuin mie!

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Matkailu avartaa

Mä olen Niin monet kerrat näyttäny teille kuvia merestä ja varsinki meidän mökkirannasta...
- mutta ny mä teen poikkeukse :D

MERIKARVIANJOKI

Se on tää meidän kylän halki kulkeva joki, mitä meistä useimmat pitää ittestäänselvänä eikä oikeestaan minään ihmeenä. Se virtaa tossa ihan viäres, välillä isosti ja toisinaan vähä vähemmi. Turisteja, tai paremminki kalastajia se tua tänne piristään meidän paikallisten elämää ja varsinki Yrityselämää.

Kunnan sivuilla joesta kehutaan näin:

Merikarvianjoki on maamme ensimmäinen vaelluskalajoki, jonka suualueelle on perustettu vapaaehtoisesti laaja, viiden kilometrin päähän avomerelle ulottuva verkkokalastuskieltoalue. Tämä takaa kaloille esteettömän nousun Merikarvia-jokeen. Täällä eivät nousukalat törmää jokisuissa tavallisesti oleviin lukemattomiin verkkoihin ja rysiin.

Mä pääsen oikeen "kutsuttuna" kokeen joen elementit kerran vuateen, ku yrittäjät kokustavat ja aveceille tarjotaan mahdollisesti paattireisua ja luannollisesti saunaa ja joessa uimista. 
Että mä tykkään :D

Menneellä viikolla oltiin paatittelemas ja reitti meni suunnilleen näin:



Syylöönstrikaa pitki mentiin Tikkaluadontiän alitte...




... Tikkalahdelle ja siältä Aliinankarin kulmalta Kuuskerin suntista uloos.



Käytiin kääntymäs Viita-Höyskerin edes ja takas tultiin Merikarvianjokeen ja ajettiin Kraatarinkarin sivuitte ja siitä ylös kohti lähtölaituria. Matka oli nautinnollinen ja luurin kamera toimi oudon hyvin...
- kuten huamaatte :)

Joesta voit lukee lisää Täältä.

Terkuin mie!

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Kesä tuli käymään

Kaikkien huulilta on kuullu samaa...
- ihmeellinen kevät, ei kertaaka ole ollu hellejaksoo, ei meinaa uskaltaa istuttaa kesäkukkia jos vaikka viä tuli halla jne...

No, mä olin ny rohkee ja vein saareen kesäkukkia. Tai olihan siä ny jo orvokeita ennestään. 
Perjantain mentiin töitten jälkeen saareen ja tuuli oli aikas kovaa. Paattirannas tuumasin, että taidan vetää "kurahaalarit" niskaan, ettei kaikki vaatteet oo märkänä ku perille päästään ja Onneks vedin. Vettä heitti melkolailla paattiin mennes. 
Tuuli oli etelällä ja se ei osunu meidän rantaa enää kovasti. Saunan edustalla oli oikeenki lämmintä. Kuumat kaakaot kyllä tehtiin heti ku saatiin ittemme ja tavarat ojennukseen. No joo, oli ne vähä terästetyt sellaset ;)


Sauna lämmitettiin, luannollisesti. Merivesi oli jo lämmenny 14 asteeseen. Siinä me istuttiin saunan terassilla ja nautittiin keleistä.

Lauantaina juatiin aamukaffit terassilla auringon alkaes paistaan. Meri oli rauhottunu yän aikana, kelit oli komiat. Lähdettiin töihin. Sää helli koko päivän ja ehtoopäivän pualella palattiin mökille takas. Istutettiin niitä kesäkukkia mäkäräislauman seassa. Ne peijoonit nousi jostain koloistaan sankoin joukoin. Ei oo meinaan koskaan aiemmin ollu sellasta määrää mäkäräisiä saares!

Istutushommissa tuli hiki ja ei siinä kauaa miätitty, ku päätettiin pulahtaa mereen vilvotteleen. Mittari näytti jo 16 asteista vettä. Kyllä virkisti :)







Se oli kyllä kumma päivä... tuulesta ei ollu tiatooka koko päivänä. Tänään taas aamusta asti tuuli oli kovaa. Tahkoluato anto 12m/s ja puuskissa 15m/s. Eli "kuravehkeet" niskas tultiin tänään kotiin ja silti meinas vaattet kastua kauluksen kautta :D

Tässä viä lauantai-ehtoon kuvia:





Meille tulee taas ruappaaja saareen...
- tulee ny toinen korjaan edellisen touhuja. Tota aallonmurtajaa korjataan ja "laguunista" koitetaan tehdä syvempää ja poistetaan siitä kaikki irtokivet (niitä ku siä on viä vaikka kuinka)
Tästä sitte myähemmin...

Terkuin mie!

tiistai 26. toukokuuta 2015

Juhlan tuntua

Me viätettiin juhlia viikonvaihtees. Isäntä täytti pualivuasisataa.
- Meillä oli alkuun tarkotus ihan piänimuatosesti juhlia, mutta ku toi isäntä on "niin mones mukan", oli pakko laajentaa. Satakunta henkee kutsuttiin ja melki kaikki pääsi tulemaan.

Juhlat viätettiin miäslaulajaintalolla. Ruvaat teki paikallinen pitopalvelu ja musiikista vastas paikallinen duo. Syätiin hyvin ja tanssittiin kovasti. Oli siä myäs kaikkee muutaki ohjelmaa, jota oli viaraat järkänny. Ja meillä kaikilla oli Niin mukavaa :)









Väriteemana oli merellisesti turkoosi ja kukkasiahan meillä oli "ihan omasta takaa". Ruakapöytä oli mahtava kaikkine herkkuineen, josta ei sitte kuvaa tiätystikkään ole. Ei sitä ny kameran kans alettu pörrään koko aikaa...
- kalaruakia oli paljon, joista mainitakseni... valkoviinikuhan kalat ihan isännän ja sen veljen yhteistyässä pyytämät. 
- lohi oli maustettu meidän lempparisti aasialaiseen tapaan
- liharuakia oli isännän miälen mukasesti maharullaa ja nyhtöpossua
- silakoita oli parii sorttia eikä unohdeta lohta kraavina ja savustettuna
Salaattia oli kans tarjolla muutamaa sorttia.
Pitopalvelu oli laittanu kyllä niin komiat ruuat.

Terkuin mie!