Tässä postauksessa on kuvia jotka saattaa aiheuttaa herkille ihmisille heikkoo olotilaa...
- kuvia mun kuariutuvista jaloista.
Mun huanoin lenkki kropassa on kovettuvat kantapäät, siis huanoin niiden muiden joukossa ;)
Vaikka kuinka raspaisin, rasvaisin tai mitä vaan tekisin hyvien tyäkenkien lisäks, kantapäät on kuivat ja halkeilevat.
Meille tuli myyntiin viimevuanna geelisukat, joista kerroin josain postaukses ja sittemmin tuli kuarivat sukat. Jälkimmäisiä myytiin joulusesonkituatteena paljon.
Päätin sit itekki kokeilla niitä. Kokeilua lykkäsin kuiteski niiden käyttöohjeen takia aikas pitkään. Ohjeissa ku sanotaan, että pitää istua paikoillaan 1.5 tuntia ja se on mulle aikas vaikeeta.
Mutta kokeiltava oli, ku kantapäät huusi "hoosiannaa".
Kerron kokeilusta kuvin:
Tuote on tämä. Paketissa on kaks kappaletta jalan muatosia muavipusseja, joissa on geeliä, jonka ansiosta kuollut ihosolukko kuoriutuu tehokkaasti jo yhden käyttökerran jälkeen. Paketissa lukee, että geeli sisältää mm. aloe veraa sekä muita luonnollisia ainesosia, jotka nopeuttaa ihon uusiutumista.
Mun kantapääni on tälläset... aivan hirveet!
Muavisukat jalkaan ja villasukat päälle... sukkien koko oli niin iso, että laitoin noi villasukat pitään ne paikoillaan. Sitte telkkarista hyvä leffa, juamista viäreen ja eiku odottaan...
Koiraki odotti ja ihmetteli mun touhujani.
Pualitoista tuntii kulu ja käpöttelin pesuhuaneeseen huuhteleen jalkani. Sit vaan odottaan mitä tapahtuu.
Meni reilu viikko ja jalat alko kuariutuun:
Oli aika villin näköstä...
- nahka lähti flaamuina. Sukat oli täynnä nahkasilppua päivän päätteeks. Tätä kuariutumista kesti muutaman päivän. Noita nahkanpaloja ei saanu ite repii, piti vaan antaa niitten itestään irrota ja irtoshan ne.
Lopputulos oli oikeen hyvä yleisesti ottaen, mutta kantapäät jäi viä heikommalle. En tajunnu ottaa kuvia esim. isonvarpaan sivusta, mikä seki oli aikas huanos hapes ennen, mutta jälkeen oli ku "vauvan peppu". Kantapäästäkään en saanu hyvää kuvaa, mutta saa tosta ny vähä selvää:
Tällästä jalkojen hoitoo mulla ollu.
Teen kyllä toistekki hoidon, mutten ny ihan viä... Paketis ei lukenu, kuin usein ton saa tehdä, mutta aattelin, että jos pari kuukautta annan olla väliä.
Jos kärsitte kovettumista jaloissa, ni suasittelen kokeileen. Pääosin olen tyytyväinen.
Terkuin mie!
keskiviikko 13. huhtikuuta 2016
sunnuntai 10. huhtikuuta 2016
Vihdoinkin
Veneellä mökille...
- tätä on odotettu jo tovi. talvella ei ollu montaa kertaa jäät sellases kunnos, että mökille viitti lähtee. Sit on vaan odotettu ja odotettu jäiden sulamista ja nyt Vihdoin ne suli. Torstaina 7.4-16 ajettiin paatilla ekaa kertaa saareen, vaikkaki jouduttiin vähä rikkoon jäitä. Viätiin vesikuarma ja katottiin "talven tuhot", joita onneks ei ollu isommin. Rimpiä oli rantautunu melkosesti, mutta ei haittaa. Oon aatellu kokeilla kasvattaa kesän perunat rimpiläjäs...
- pitäis kuulemma onnistuu.
Siitä hommasta sit ku aika on otollinen ja jos satoo tulee, siitäki syssymmällä :)
Perjantaina sateli vettä ja ilma oli muuteski synkee, en ottanu jaettavia kuvia siitä päivästä, mutta lauantaina alko vähä selkiin ja kuva siitä sitte:
Miähet laitto tiätysti pyyntiä mereen perjantaina. Ehtoosti oli jo pakko käydä kattomas saalista ja tuli siältä koenostos siika ja muutama affenaki. Siiasta tehtiin cevichee...
- siitä taitaa tulla meidän tän kesän hitti.
Kalanhimossa ei paljoo ehditty siivoon vadinreunoja ku alettiin lappaan cevichee päin ääntä :)
Hyvää oli!!!
Mutta lauantaina sit miähet nosti pyynnin ja sitä kalaa tosiaan tuli!
Eikä tässä ollu kaikki, mutta niinku pääpiirteittäin.
Talviturkki tuli kasteltua. Tai voiko sitä sanoo turkin kasteluks, ku avannos ollaan käyty monasti talven aikana. Olin niin tohkeissani mereskäynneistä, etten tajunnu ottaa vesimittaria lainka föliin, eli en tiä mitä oli asteet. Veikaten kuiteski n. 4 astetta.
Tänä aamuna oli aurinkoinen keli ja mentiin isännän kans aamukaffille/teelle terassille. Puettiin lämpimästi, sillä yällä oli ollu pari astetta pakkasen pualella. Pikkulinnut sirkutti, lokit raakku ja isokoskelot piti teerenpeliä lahdella:
Kurkia, joutsenia ja hanhia lenteli ja tiätysti niitä peijoonin merimettoja isoja parvia.
Täälä meidänkulmilla on ne suamen suurimmat merimettoyhdyskunnat...
- meillä on kaikki Niin suurta (heh heh).
Onneks niiden häirintään on ny saatu virallinen lupa.
Mutta en puutu siihen asiaan enempää.
Loppuun kevennykseks kohteita mokistä:
Aurinkoo ja lämpöö teille kaikille tulevalle viikolle ystäväiset <3
Terkuin mie!
- tätä on odotettu jo tovi. talvella ei ollu montaa kertaa jäät sellases kunnos, että mökille viitti lähtee. Sit on vaan odotettu ja odotettu jäiden sulamista ja nyt Vihdoin ne suli. Torstaina 7.4-16 ajettiin paatilla ekaa kertaa saareen, vaikkaki jouduttiin vähä rikkoon jäitä. Viätiin vesikuarma ja katottiin "talven tuhot", joita onneks ei ollu isommin. Rimpiä oli rantautunu melkosesti, mutta ei haittaa. Oon aatellu kokeilla kasvattaa kesän perunat rimpiläjäs...
- pitäis kuulemma onnistuu.
Siitä hommasta sit ku aika on otollinen ja jos satoo tulee, siitäki syssymmällä :)
Perjantaina sateli vettä ja ilma oli muuteski synkee, en ottanu jaettavia kuvia siitä päivästä, mutta lauantaina alko vähä selkiin ja kuva siitä sitte:
Miähet laitto tiätysti pyyntiä mereen perjantaina. Ehtoosti oli jo pakko käydä kattomas saalista ja tuli siältä koenostos siika ja muutama affenaki. Siiasta tehtiin cevichee...
- siitä taitaa tulla meidän tän kesän hitti.
Kalanhimossa ei paljoo ehditty siivoon vadinreunoja ku alettiin lappaan cevichee päin ääntä :)
Hyvää oli!!!
Mutta lauantaina sit miähet nosti pyynnin ja sitä kalaa tosiaan tuli!
Eikä tässä ollu kaikki, mutta niinku pääpiirteittäin.
Talviturkki tuli kasteltua. Tai voiko sitä sanoo turkin kasteluks, ku avannos ollaan käyty monasti talven aikana. Olin niin tohkeissani mereskäynneistä, etten tajunnu ottaa vesimittaria lainka föliin, eli en tiä mitä oli asteet. Veikaten kuiteski n. 4 astetta.
Tänä aamuna oli aurinkoinen keli ja mentiin isännän kans aamukaffille/teelle terassille. Puettiin lämpimästi, sillä yällä oli ollu pari astetta pakkasen pualella. Pikkulinnut sirkutti, lokit raakku ja isokoskelot piti teerenpeliä lahdella:
Kurkia, joutsenia ja hanhia lenteli ja tiätysti niitä peijoonin merimettoja isoja parvia.
Täälä meidänkulmilla on ne suamen suurimmat merimettoyhdyskunnat...
- meillä on kaikki Niin suurta (heh heh).
Onneks niiden häirintään on ny saatu virallinen lupa.
Mutta en puutu siihen asiaan enempää.
Loppuun kevennykseks kohteita mokistä:
Aurinkoo ja lämpöö teille kaikille tulevalle viikolle ystäväiset <3
Terkuin mie!
keskiviikko 23. maaliskuuta 2016
Pääsiäis sortti
Mä kyllä jo toivotin teille hyvät pääsiäiset, mut oli aivan pakko viä jakaa teille tällänen ohje...
- jos vaikka tahtoisitte kokeilla.
Eli, olen jostain lehdestä tän ohjeen bongannu aikaa sitte, sen verran tahmanen ja fläkkinen paperi on. Ohje on siitä kiva, että siinä käytetään kondensoitua maitoo.
Pitemmittä höpinöittä meen ohjeeseen:
- jos vaikka tahtoisitte kokeilla.
Eli, olen jostain lehdestä tän ohjeen bongannu aikaa sitte, sen verran tahmanen ja fläkkinen paperi on. Ohje on siitä kiva, että siinä käytetään kondensoitua maitoo.
Pitemmittä höpinöittä meen ohjeeseen:
SITRUUNAPAI
Pohja:
12-14 kpl digestivekeksiä
100 g sulatettua voita
Murskaa keksit ja lisää voi.
Sekota tasaseks ja laita irtopohjavuakaan pohjalle ja vähä reinoille.
Paista uunis 150 astees 10 minuuttia.
Täyte:
4 munan keltuaista
1 prk (n. 400g) kondensoitua maitoo
1 dl sitruunamehua
sitruunan kuarta, jos sitruuna on luamuu
Vatkaa keltuaisia sen verran, että vähä vaahtoutuu.
Lisää maito ja vatkaa viä muutama minuutti.
Lisää sitruunan mehu ja mahd. raastettu kuari.
Laita täyte pohjan päälle ja uuniin 175 asteeseen 10-13 minuuttia.
Anna jäähtyä hyvin. Tarjoo vaikka vanilijalla makeutetulla kermavaahdolla.
NAM!
Koiruus tais olla melko väsyny mun leipomisen ajan. Se otti nokosia piänes käppyräs...
- siis niin piänes ku ton kokonen koira voi. Hiukan silmäkulma aukes ku otin siitä kuvan ja unet jatku sen jälkeen taas makosasti.
Ei mulla muuta...
- Moido!
tiistai 22. maaliskuuta 2016
Kotiduuni blues
Talvi ei meinaa antaa millään periks täälä länsirannikolla ja tarkemmin suamen ennätys lumikunnassa. Vaikka aurinko kovasti aika-ajoin koittaa paistaa, aurauskinokset on ja pysyy...
- tai ainaski musta tuntuu siltä.
Toisaalta taas jäätilanne on ollu joissain paikoin hyvää ja taas toisin paikoin heikkoo. Heikkoo meidän mökkireitillä, vai onko se arkuutta ku ei olla menty?
Oli miten oli ni ei olla sit käyty mökillä sen lauhan jakson alettua, oliko se pualitoista kuukautta takas vai millon se oli...
Nyt sit vaan ollaan oltu viikonloppuja kotoillen. Ajatukset on pyäriny kodinlaitossa, siistimistä siältä ja täältä, suunnittelua sinne ja tänne. Neliöitä riittää raivaamiseen, siistimiseen ja suunnitteluun tässä vanhassa verotoimistossa. Ollaan me jo yli pualet tästä 300 neliöstä rempattu, mutta viä on sarkaa. Hitaasti hyvä tulee.
Jotain piäntä on kuiteski taas tehty.
Toi verotoimiston ns. vastaaottotila on ollu meillä ihan varastona tai vähemmän tarvittavien tavaroiden säilytyspaikkana. Huaneeseen on rinnakkain kaks ovee joissa on ikkunat. Mulla on niissä ollu verhot estämäs näkymää huaneeseen.
Isäntä tilas joku aika takas sellasta hiakkapuhalluskalvoo, josta aateltiin tehdä näköesteet huaneeseen. Nyt sit viimein tuli sopiva hetki suunnitella, leikata ja kiinnittää kalvot laseihin. Miälestäni niistä tuli hyvät. Laitan kuvaa:
Seuraavassa sit aikaansaannokset:
On nää ny sata kertaa paremmat ku jokku verhot...
- vai mitä ;)
No, me ei siis olla käyty omalla mökillä, mutta isännän veljen mökille poikettiin viime lauantaina. Saunottiin ja avannos käytiin. Kyllä oli komiaa!
Toi oli sellanen välihuamautus.
Nyt ei muuta ku Oikeen Hyvää ja Rauhallista Pääsiäisen aikaa kaikille. Syäkää mämmiä ja sulkaamunia oikeen paljon :)
Terkuin mie!
- tai ainaski musta tuntuu siltä.
Toisaalta taas jäätilanne on ollu joissain paikoin hyvää ja taas toisin paikoin heikkoo. Heikkoo meidän mökkireitillä, vai onko se arkuutta ku ei olla menty?
Oli miten oli ni ei olla sit käyty mökillä sen lauhan jakson alettua, oliko se pualitoista kuukautta takas vai millon se oli...
Nyt sit vaan ollaan oltu viikonloppuja kotoillen. Ajatukset on pyäriny kodinlaitossa, siistimistä siältä ja täältä, suunnittelua sinne ja tänne. Neliöitä riittää raivaamiseen, siistimiseen ja suunnitteluun tässä vanhassa verotoimistossa. Ollaan me jo yli pualet tästä 300 neliöstä rempattu, mutta viä on sarkaa. Hitaasti hyvä tulee.
Jotain piäntä on kuiteski taas tehty.
Toi verotoimiston ns. vastaaottotila on ollu meillä ihan varastona tai vähemmän tarvittavien tavaroiden säilytyspaikkana. Huaneeseen on rinnakkain kaks ovee joissa on ikkunat. Mulla on niissä ollu verhot estämäs näkymää huaneeseen.
Isäntä tilas joku aika takas sellasta hiakkapuhalluskalvoo, josta aateltiin tehdä näköesteet huaneeseen. Nyt sit viimein tuli sopiva hetki suunnitella, leikata ja kiinnittää kalvot laseihin. Miälestäni niistä tuli hyvät. Laitan kuvaa:
| Ikkunat kuvattuna eteisen suunnasta. |
| Tää on huaneestapäin eteiseen. |
On nää ny sata kertaa paremmat ku jokku verhot...
- vai mitä ;)
No, me ei siis olla käyty omalla mökillä, mutta isännän veljen mökille poikettiin viime lauantaina. Saunottiin ja avannos käytiin. Kyllä oli komiaa!
Toi oli sellanen välihuamautus.
Nyt ei muuta ku Oikeen Hyvää ja Rauhallista Pääsiäisen aikaa kaikille. Syäkää mämmiä ja sulkaamunia oikeen paljon :)
Terkuin mie!
sunnuntai 13. maaliskuuta 2016
Auta käsitöillä
Olin menneellä viikolla kirjastossa järjestetyssä "Novellineulomossa".
Meille tuatiin mainos kaupan ilmotustaululle ja sitä muutaman kerran tavattuani innostuin meneen tilaisuuteen. Ilmotuksessa luki lyhykäisesti tapahtuman luanteesta. Eli sinne kutsuttiin kuunteleen novelleja ja mukaan sai ottaa omat kutimet ja jollei omista tai halua ottaa omiaan, niin siältä sai lainata puikkoja, koukkuja ja lankaa. Nää lainatarvikkeet oli tarkotuksenmukasesti hyväntekeväisyyteen pohjautuvaa tapahtumaa. Tää synnytti aiheen tälle postaukselle.
Itteensä paljoo rasittamatta voi auttaa erilaisten avustusjärjestöjen kautta rahalahjotuksilla apuatarvitsevia. Mikä sen helpompaa ja apu menee perille järjestöjen sääntöjen mukasesti.
Mua itteeni kiinnostaa enemmän konkreettinen apu, vaikkakin ehdoton ykkönen on rahallisista avustuksista tukee Roosanauhakeräyksen avulla rintasyöpäpotilaita.
Tuala novellineulomossa siis sai osallistua tekeen nyt jo muualtaki kuulemiani Hypistelymuhveja. Näitä hypistelymuhveja on alunperin valmistettu lähinnä muistisairaille vanhuksille, mutta niistä on saanut apua myös ylivilkkaat lapset.
Ekan kerran ku näistä kuulin, oltiin saatu paikalliseen marttayhdistykseen kirje erään muistisairaan vanhuksen lapselta. Hän lähestyi meitä pyynnöllä, josko tekisimme näitä muhveja paikalliselle dementiaosastolle. Näin suastuttiin ja tässä kevään aikana niitä sit luavutetaan sinne, kunhan saadaan niitä valmiiks.
Hain kuvaa netistä malliks, että näätte mistä on suunnilleen kyse:
![]() |
| kuva lainattu google-kuvahausta |
Näitä malleja tosiaan löytyy pilvin ja pimein netistä. Periaate on se, että muhvissa on kaikkee hypisteltävää sormille.
Sit olen kuullu, että jotkut yhdistyksen valmistaa Sytomyssyjä syöpäpotilaille. Sytostaattihoidot vie tukan päästä ja myssyt tulee tarpeeseen päänlämmittäjinä ja kaljun peittona (jos näin aatellaan). Näitten myssyjen tarve on varmaan kova, sillä syöpäpotilaita on paljon.
Tässä kuva esimerkkinä kyseisistä:
![]() |
| kuva lainattu google-kuvahausta |
Pipomalleja löytyy myös netistä monenlaisia.
Viimesin käsitöihin liittyvä "apuväline" on keskoslapsille valmistettavat Turvalonkerot. Näillä "lonkeroilla" pystytään estään pienten keskoslasten tarttumiset hoitoletkuihin, kun lapsilla on se tarve tarttua johonkin.
Kuvaa:
![]() |
| kuva lainattu google-kuvahausta |
Meillä paikallisella marttayhdistyksellä on ollu jo aiemmin tapa muistaa kuntaan syntyneitä vauvoja lahjottamalla junasukat pitään pikkujalkoja lämpiminä. Näistä junasukistaki olen kuullu olleen joillain paikkakunnilla keräystä sairaaloiden vauvaosastoille.
![]() |
| lainakuva edelleen |
Tässä oli ny muutama vaihtoehto näistä avustusjutuista ja onhan näitä viä vaikka mitä muitaki.
Uskon, jos löytyy halua osallista jonkin tai vaikka kaikkien käsitöiden tekemisiin, tarvittijoita on varmasti jokaisella paikkakunnalla. Ohjeita löytyy netistä ja apuja voi saada vaikka käsityö- ja lankakaupoistaki ja Marttayhdistyksistä. Nyt vaan puikot ja koukut suihkiin ja jollei käsityöt oo oma juttu, voi mennä omaan kirjastoon kyseleen "Novellineulomosta". Lahjottaa sinne lankakerän jämiä, nappeja, renkaita ja vaikka mitä "hypisteltävää" muhvien tekoon. Näitä tilaisuuksia on jo ollu yli kolmellakymmenellä paikkakunnalla, ehkö sunki kotikirjastossa...
Hyväntekeväisyys terveisin mie!
tiistai 8. maaliskuuta 2016
Muisteloita
Nää keväiset kelit...
- pilvistä, sateista, harmaata ja tuulista.
Ei silti, kyllä aurinkoki on välillä paistanu päivän sillon ja toisen tällön. Mutta olis se komiaa ku paistais jatkuvasti, vaikkei se oo mahdollista täälä meillä kotosuames. Tässä aasinsilta vuaden takaseen:
Me oltiin siä Malesias, tarkemmin Pulau Penangis. Lämpöö riitti, aurinko paisto, ruaka oli hyvää, hotelli oli mahtava. Ainoo vika oli ettei siä voinu mennä mereen uimaan. Siä oli meduusoita ja niistä varotettiin rannoilla. Iltakävelyllä niitä näki rantautuneena. Oli ne järkyn näkösiä limaklontteja ja isojaki viä.
En pistäis yhtään pahakseni, vaikka tästä heti pääsis lähteen vastaavaan paikkaan, mutta perinteisesti me menään lomalle joka toinen vuasi, eli ensvuanna sit taas.
Ollaan tässä jo vähä miätitty paikkaa, mutta auki on viä...
- vaihtoehtoja on ollu esim. Sri Lanka, Bali, Vietnam ja Kap Verde. Kaikissa on omat hyvät ja huanot pualensa.
Meillä ku on kovat vaatimukset lomalta. Pitää päästä mereen uimaan, pitää olla aurinkotakuu paikka, suhteellisen edullista ja tiäteski Paikallista kulttuuria pitäis päästä kokeen ja näkeen. Toi Malesia ei oikeen ollu näistä mitään, mutta näkemisen ja kokemisen arvonen kuiteski.
Mites tässä sit on pärjäilty täälä kotosuames muuten ku muistellen edellistä lomaa ja tiätysti jokaista viikonvaihdetta ku ollaan päästy omalle mökille ja uutta lomaa suunnitellen :)
No, onhan tässä ollu kaikkee piäntä kotoilupuuhaa, mitä on ehtiny töiden lomassa tekeen.
Kerroin viime postaukses ku istutin herneitä. Ette usko, mutta ne on kasvanu ihan hirmusesti. Viikon jälkeen ne oli tälläsiä:
Ja tänään tälläsiä:
Olen jo noita napsinu suuhuni vaikka ja kuinka ja kyllä ne maistuu niin kesälle!!!
Mä olin lauantaina maakuntamatkailulla marttayhdistyksen kans. Käytiin Kankaanpääs Korpelan tehtaanmyymäläs, Reiman tehtaanmyymäläs ja poikettiin Kankaanpään keskustas kaffilla Postellis. Siä oli komiat piirakat leivottu meitä varten. Sit me ajettiin Jämijärvelle, mentiin Univision tehtaan- myymälään. Sieltä mentiin Jämille ja ruakailtiin Skönön kelopirtis paikallisen pitopalvelu Pitokauhan antimista. Kameraa en ottanu tarkotuksella mukaan, ku kerranki olin Vapaalla isolla V:llä.
Parhaimmat ostokset tein Univisiolla:
-isännälle jättityyny, mökille päiväpeitto, kotiin puuvillasatiinilakanat ja tyttärelle helmalakana parisänkyyn. Nää kaikki makso vaan 27€.
Kylä oli Halapaa :)
Terkuin mie!
- pilvistä, sateista, harmaata ja tuulista.
Ei silti, kyllä aurinkoki on välillä paistanu päivän sillon ja toisen tällön. Mutta olis se komiaa ku paistais jatkuvasti, vaikkei se oo mahdollista täälä meillä kotosuames. Tässä aasinsilta vuaden takaseen:
Me oltiin siä Malesias, tarkemmin Pulau Penangis. Lämpöö riitti, aurinko paisto, ruaka oli hyvää, hotelli oli mahtava. Ainoo vika oli ettei siä voinu mennä mereen uimaan. Siä oli meduusoita ja niistä varotettiin rannoilla. Iltakävelyllä niitä näki rantautuneena. Oli ne järkyn näkösiä limaklontteja ja isojaki viä.
Ollaan tässä jo vähä miätitty paikkaa, mutta auki on viä...
- vaihtoehtoja on ollu esim. Sri Lanka, Bali, Vietnam ja Kap Verde. Kaikissa on omat hyvät ja huanot pualensa.
Meillä ku on kovat vaatimukset lomalta. Pitää päästä mereen uimaan, pitää olla aurinkotakuu paikka, suhteellisen edullista ja tiäteski Paikallista kulttuuria pitäis päästä kokeen ja näkeen. Toi Malesia ei oikeen ollu näistä mitään, mutta näkemisen ja kokemisen arvonen kuiteski.
Mites tässä sit on pärjäilty täälä kotosuames muuten ku muistellen edellistä lomaa ja tiätysti jokaista viikonvaihdetta ku ollaan päästy omalle mökille ja uutta lomaa suunnitellen :)
No, onhan tässä ollu kaikkee piäntä kotoilupuuhaa, mitä on ehtiny töiden lomassa tekeen.
Kerroin viime postaukses ku istutin herneitä. Ette usko, mutta ne on kasvanu ihan hirmusesti. Viikon jälkeen ne oli tälläsiä:
Ja tänään tälläsiä:
Olen jo noita napsinu suuhuni vaikka ja kuinka ja kyllä ne maistuu niin kesälle!!!
Mä olin lauantaina maakuntamatkailulla marttayhdistyksen kans. Käytiin Kankaanpääs Korpelan tehtaanmyymäläs, Reiman tehtaanmyymäläs ja poikettiin Kankaanpään keskustas kaffilla Postellis. Siä oli komiat piirakat leivottu meitä varten. Sit me ajettiin Jämijärvelle, mentiin Univision tehtaan- myymälään. Sieltä mentiin Jämille ja ruakailtiin Skönön kelopirtis paikallisen pitopalvelu Pitokauhan antimista. Kameraa en ottanu tarkotuksella mukaan, ku kerranki olin Vapaalla isolla V:llä.
Parhaimmat ostokset tein Univisiolla:
-isännälle jättityyny, mökille päiväpeitto, kotiin puuvillasatiinilakanat ja tyttärelle helmalakana parisänkyyn. Nää kaikki makso vaan 27€.
Kylä oli Halapaa :)
Hyvää Naistenpäivää kaikille <3
Terkuin mie!
sunnuntai 28. helmikuuta 2016
Kevätpuuhia
... tai sinneppäin.
Oon saanu viättää pari päivää vapaata töistä, niinku yleensä tyäntekijät...
- viikonloppuvapaa
tai miten sen ny ottaa, ku asut tyäpaikan yläkerras. Niin lähellä ja silti "kaukana" ku vaan aivot ei tyäskentele sitä oikeeta tyätä.
Eikös ollu selkeesti kerrottu?!?
Kuiteski, kotohommia.
Eilen aamusti, ku heräilin kaikessa rauhassa ja viä rauhallisemmin valmistin aamupalan itelleni (isäntä oli laskeutunu hommiinsa alas), nautin aamupalan sanomalehden kans. Luin sen oikeen tarkkaan. Nautin suunnattomasti ja siinä sivussa suunnittelin päivän ohjelmaa. Ikkunasta ku kattelin, aurinko paisteli jo komiasti pilvettömältä taivaalta. Ulos mieli teki, käveleen...
- mutta, ei sit kuiteskaan.
Kukkaset nuurus purkeissaan ja värit oli vähä niinku entiset vihreet. Jos niistä miälin nauttii, olis jotain tehtävä ja sit päätin, että mullan vaihtoon vaan. Purkkeja ku haeskelin eri huaneista, huamasin yhtäällä sitä tekemistä ja toisaalla toista...
- ihan niinku naisilla yleensä.
Homma rönsyää jokapualelle.
Josain vaihees olin jo lujaa hakemas varastosta lasten laulukirjaa. Olin nimittäin laittanu sähköurkuihin virrat päälle ja aatellu soittaa muutaman kipaleen...
Kirjaa hakies huamasin pari laatikkoo, joissa oli vanhoja lehtiä, niinku "oma koti kullan kallis", "koti ja keittiö", "meidän mökki" sun muita. Siitäkös aatokset lähti eteneen... Ei muuta ku lehdet järjestykseen ja kuvat niistä ja myyntiin. Sain sen homman alkuun ku aloin miettiin, että miks mä sinne varastoon meninkä? Meni jokunen hetki ku muistin ja en sit sitä laulukirjaa löytäny, joten menin jatkaan kukkien kans.
Ihme ku sen muistin!
Olin jo parii päivää aikasemmin aatellu, että jos tänä keväänä jälleen kerran laittasin herneenversoja tuleen. Sais niitä napsii leivälle mennen tullen ja heittää vähä ruuanki päälle. Ovat niin makosia.
Toi "jälleen kerran" tulee siitä, että joka vuasi sitä aattelen ja sille tasolle se yleensä on jääny, paitsi ny!
Pariin siävään, silmää hivelevään astiaan herneet istutin ja nyt vaan odotellaan versojen kasvua.
Laitan viä tähän yhden kuvan ku näin meren läheisyydes noi merisumut tulee aina yllättävän nopeesti. Tai en tiä oliko toi mitä sumua, mutta tiätä pitkin se tuli ja mereltäpäin ja yhtä nopeeta ku tuli, ni yhtä nopeeta se haihtu... tälläkertaa:
Siä se on tulos...
- s-marketin pihan läpi.
Huammaatteko, kuin paljo meillä on täälä lunta!
Välillä se sulaa niin että luulis jo kevään kunnolla alkaneen ja sit taas tulee lisää. Nytki tuli paris vuarokaudes suunnilleen 15 cm. Ei yhtään mun pualesta tarttis enää...
Mutta, kesää kohti ollaan silti menos ilosella miälellä:
Kevään ensimmäiset narsissit saapu meille myyntiin viimeviikolla :)
Hyvää loppukuuta, karkauspäivää ja alkavaa maaliskuuta <3
Terkuin mie!
Oon saanu viättää pari päivää vapaata töistä, niinku yleensä tyäntekijät...
- viikonloppuvapaa
tai miten sen ny ottaa, ku asut tyäpaikan yläkerras. Niin lähellä ja silti "kaukana" ku vaan aivot ei tyäskentele sitä oikeeta tyätä.
Eikös ollu selkeesti kerrottu?!?
Kuiteski, kotohommia.
Eilen aamusti, ku heräilin kaikessa rauhassa ja viä rauhallisemmin valmistin aamupalan itelleni (isäntä oli laskeutunu hommiinsa alas), nautin aamupalan sanomalehden kans. Luin sen oikeen tarkkaan. Nautin suunnattomasti ja siinä sivussa suunnittelin päivän ohjelmaa. Ikkunasta ku kattelin, aurinko paisteli jo komiasti pilvettömältä taivaalta. Ulos mieli teki, käveleen...
- mutta, ei sit kuiteskaan.
Kukkaset nuurus purkeissaan ja värit oli vähä niinku entiset vihreet. Jos niistä miälin nauttii, olis jotain tehtävä ja sit päätin, että mullan vaihtoon vaan. Purkkeja ku haeskelin eri huaneista, huamasin yhtäällä sitä tekemistä ja toisaalla toista...
- ihan niinku naisilla yleensä.
Homma rönsyää jokapualelle.
Josain vaihees olin jo lujaa hakemas varastosta lasten laulukirjaa. Olin nimittäin laittanu sähköurkuihin virrat päälle ja aatellu soittaa muutaman kipaleen...
Kirjaa hakies huamasin pari laatikkoo, joissa oli vanhoja lehtiä, niinku "oma koti kullan kallis", "koti ja keittiö", "meidän mökki" sun muita. Siitäkös aatokset lähti eteneen... Ei muuta ku lehdet järjestykseen ja kuvat niistä ja myyntiin. Sain sen homman alkuun ku aloin miettiin, että miks mä sinne varastoon meninkä? Meni jokunen hetki ku muistin ja en sit sitä laulukirjaa löytäny, joten menin jatkaan kukkien kans.
Ihme ku sen muistin!
Olin jo parii päivää aikasemmin aatellu, että jos tänä keväänä jälleen kerran laittasin herneenversoja tuleen. Sais niitä napsii leivälle mennen tullen ja heittää vähä ruuanki päälle. Ovat niin makosia.
Toi "jälleen kerran" tulee siitä, että joka vuasi sitä aattelen ja sille tasolle se yleensä on jääny, paitsi ny!
Pariin siävään, silmää hivelevään astiaan herneet istutin ja nyt vaan odotellaan versojen kasvua.
Laitan viä tähän yhden kuvan ku näin meren läheisyydes noi merisumut tulee aina yllättävän nopeesti. Tai en tiä oliko toi mitä sumua, mutta tiätä pitkin se tuli ja mereltäpäin ja yhtä nopeeta ku tuli, ni yhtä nopeeta se haihtu... tälläkertaa:
Siä se on tulos...
- s-marketin pihan läpi.
Huammaatteko, kuin paljo meillä on täälä lunta!
Välillä se sulaa niin että luulis jo kevään kunnolla alkaneen ja sit taas tulee lisää. Nytki tuli paris vuarokaudes suunnilleen 15 cm. Ei yhtään mun pualesta tarttis enää...
Mutta, kesää kohti ollaan silti menos ilosella miälellä:
Kevään ensimmäiset narsissit saapu meille myyntiin viimeviikolla :)
Hyvää loppukuuta, karkauspäivää ja alkavaa maaliskuuta <3
Terkuin mie!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)















