sunnuntai 28. elokuuta 2016

Rauli-myrskyssä

Jokos on loppunu Suamen kamaralla eilinen myrskyily?

Meillä länsirannikolla alko hellittään eilen ehtoosti... Onneks just sopivaan aikaan, että saatiin nauttia venetsialaisista/ mökkikauden päättäjäisistä/ kesäkauden päättäjäisistä.
- Kuka sit mitäkin viätti.

Me taidettiin juhlia Yrittäjämarkkinoiden onnistunutta juhlaa, sillä mikään noista edellämainituista ei oikeen osu meidän kohdalle...
- siis merkitykseltään. 
Mehän ei lopeteta mökkeilyä viä muutamaan kuukauteen, tai eihän me lopeteta lainkaan... pikkusia välipäitä tulee kelien takia, ei muuta.

Meillä oli siis eilen Yrittäjämarkkinat ja kunnassa järjestettiin kaikkee muutaki ohjelmallista. Oikeen saatiin mainos telkkariinki, kuka sen sit näkiki. 

Mä talkoilin markkinoiden eteen sen verran, että olin keittämäs ohrankryynivelliä edellisen yän tuttuni kans (perinteisesti). Toista sataa litraa sitä tuli ja kaikki meni, kauppa kävi ku häkää. Isäntä oli myymäs arpoja torilla ja ku se sai urakkas tehtyy, me lähettiin mökille. Tuuli oli jo aikas reipasta, sellaset 19m/sek. etelä/luateelta. Se ei ihan kovimmiten sopinu meidän ajomatkaan, ku mentiin rannempana olevaa reittiä. Tuuli pauhas niin, ettei meinannu saunakaan lämmetä. Veto oli niin kovaa, että meinas nousta puutki pesästä piippua pitkin taivaan tuuliin ;)

Mä kävin uimas muutamaan otteeseen saunasta päin ja allokko oli ajoittain sen korkusta, että tuli jo Intian aallot miäleen :)

Laitan muutaman kuvan, vaikkei niistä oikeen taaskaan saa totuutta...




Terassin alla rantaheinät seilas ees taas tuulen tuiverrukses.

Ehtoommalla tuuli sit tosiaan alko laantuun ja saatiin nauttia auringonlaskusta, kylläki viä sisältä käsin, ku ei malttanu pukee saunan jälkeen päällensä:



Illan tullen sit päästiin rakettitouhuihin. Ilahdutettiin naapurustoo vähä...



Ei noi ny mitään erikoisia ollu ja kuvaaminenki on vähä haastavaa.

Päivällä me huamattiin erikoinen tapaus mökkipihas.

Joku elukka oli kaivanu maata ihan siitä pihapiiristä:


Tos on kivee ja juurakkoo ja mättäitä ympäriinsä ja tossa kiven viäres on monttu, tuan juuren alla.


Kennonpalasia oli jokapualella...


Tutkittiin sitä monttua tarkemmin ja...


Siälähän oli edelleen mehiläispesä! Joku hunajasuu on käyny herkuttelemas! Ekaks tuli miäleen, että Karhu, mutta ku katteli ympäristöö tarkemmin, joku piänempi elikko siinä on täytyny kaivaa...
- joku supi tai mäyrä.
Karhu olis kaivanu koko juurakon auki ja siirtäny noi kivet syrjään.
Ton pesän vasen reuna on tuhottu ja kennonjäänteen tiätysti tullu siitä... On tainnu karvatassu saada äkkilähdön ku on jääny osa pesää koskematta.

Ei mulla ny oikeen muuta ollu tällä kertaa...

Hyvää loppukuuta ja parempaa tulevaakuuta <3

T: anne


keskiviikko 24. elokuuta 2016

Nopee kaffisortti

Tää innostu ihan täysillä pitkästä aikaa kotoillessaan tekeen makeeta sorttia. No, oli meille tulos viaraita, että vähä niinku niitä varten...
- ja naamakirjaan pongahti arlan mainos ku tilauksesta.

MINIJUUSTOKAKUT

Mä katoin vaan sen videon fb:stä ja sen pohjalta kipasin kaupas. Ostin kaks purkkii mustikkavanilijarahkaa, ison purkin tuarejuustoo (piladelfia), kaurakeksejä ja sitruunan. Muut aineet kotoo löytyki, eli sokeri ja liivate.

Vatkasin rahkat ja tuarejuuston sekasi, lisäsin sokeria jonki verran ja pualen sitruunan mehua. Sulatin 7 liivatetta loppumehuun ja seki viä kulhoon. Laitoin kaurakeksit silikoonimuffinivuakien pohjalle ja rahkaseosta päälle. Koristelin mustikoilla ja vadelmalla ja laitoin kaikki jääkappiin hyytyyn. Parin tunnin päästä ne oliki jo valmiita:




Alkuperänen ohje löytyy Täältä. Suasittelen!

T: anne

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Tyyntä ja myrskyä

Juu...
- on nää säät taas tänä suvena ollu melko erilaisia päivästä toiseen.
Ainaski täälä länsirannikolla.

Viikko takas saatiin vettä ja tuulta ja viä lopuiks se aurinkoki jakso paistella. Mökille me silti mennään säällä ku säällä. Sadevehkeet vaan niskaan ja menoks. Välillä tulee metristä aaltoo vastaan ulkomeren pualella, mutta ei sekään oo viä meitä haitannu.

... tai oikeestaan yhden kerran oon jättäny menemättä saareen tuulen takia. Ite olisin menny, mutta meidän tuttavapariskunta, iäkkäämpiä ihmisiä, kiälsi mua lähtemästä. Sanovat, ettei heidän elinaikana oo koskaan aiemmin niin paljo tuullu. Isäntä oli saares ja soitin sille, että en ny sit taida tulla. No...
- isäntä päätti lähtee maihin. Ei se mulle sitä sanonu. Mun ajatus oli, että se jää sinne ja tulee ku laantuu.
Naapurimökkiläiset oli tuumannu, että tais lähtee viimesen kerran, mutta kyllä se rantaan pääsi... 
Muutaman kerran oli paatti noussu niin pystyyn, että oli isäntä meinannu, että Nyt kaatuu, mutta onneks ei. Koira oli ollu tassut leväällään paatin pohjalla. 
Ei saanu koira sentään kauhua paattikyytistään. Aina on innokkaana menos veneeseen ku rantaan päästään.

Mutta, mennääs tohon viikontakaseen. Tuuli oli kovaa etelältä ja se tiäsi meriveden nousua. Vesi nousi 50cm normaalin yläpualelle. Alko meillä ranta näyttään melko kaposalta. Laitan tohon vertailukuvat:

Uimakallio suunnilleen normivedellä

Vettä on "yli äyräiden"
Piäneltä näyttää toi edessä oleva saariki.


Aallonmurtajasta tuli "oma saari". Mä otin kuvat lauantaiaamuna ku oli tuuli jo tyyntyny. Paattiin saa yleensä hypätä laiturilta, mutta sillon oli paatin keula jo vähä yli laiturin kannen:


Ehtoopäivällä kelit alko selkiin ja me lähdettiin kattoon miten ulkomeri pauhaa jälkimaininkejaan...


Kyllä oli vaikeeta saada vangittua aallonroiskeita. Märästä kalliosta näkee vähä miten aallot muljas.


Tota tyrskyä koitin kii ainaski parikymmentä otosta. Aina osu liian aikasin tai liian myöhään. Yks sentään osu kohdilleen edes vähä :)

Tyrniäki tänä syksynä saadaan. Puskat on oranssina. Poimiminen vaan on niin hidasta puuhaa, mutta mitä sitä ei tekis talven varalle.


Hyvää alkavaa viikko kaikille. Toivotaan lämmintä elokuun loppua.

T: anne

tiistai 9. elokuuta 2016

Mökkiduunia voll jotain...

Onko se tyäleiri vai ei...
- meinaan toi mökkeily.

No, on se ainaski jotain aivan muuta ku omat duunit. Saa olla ulkoilmas, raikkaas sellases. Merituulen tuiverrukses, joskus jopa paahtavas heltees.

Muutama vuasi takas tehtiin mökille uus terassi laiturin viäreen kalliolle. Sit tehtiin tohon kesäköökin eteen terassia ja kulku väylää huussille. Viime kesänä, ku oltiin ajelemas isännän veljen ja -vaimon kans niitten paatilla siinä lahdella kierrellen saaria, katotiin ihmeissämme rannoilla hohtavaa valkeeta rakennelmaa. Tuumailtiin siinä, että toi paikka ainaski näkyy pitkälle.
- Tarkemmin paikan sijaintia tutkittuamme huamattiin, että...
Jesusauta, toi on meidän terassin kylki!

Sille pitää tehdä jotain lähitulevaisuudes!!!

Tänä suvena se "lähitulevaisuus" sit koitti. Hommattiin harmaata puuöljyä ja eiku sutimaan:


Siinä alko saada väriä myäs laituri, kesäköökin edusta ku huussipolku:





Ei enää hyäkänny puupinnat silmille. Maastoväri on parempi ku monella riistalinnulla:



Siistiä!
- tuala oikees kulmas näkyy saunan uus terassi ja sen edessä häämöttää uudet portaat. Niitten aika muuttua harmaaks tulee myähemmin...
- kunhan ensin vähä tummuuvat.

Tänä kesänä ollaan saatu nauttia mahtavista keleistä alukesän kylmien ilmojen jälkeen. Ehtoisin on meri tyyntyny, jos tuulta on ollu ja ollaan saatu istuksia auringonlaskuun uimakalliolla. On saanu ihmetellä kasvien sitkeetä yritystä voitta elintilaa kivenkoloista ja rannoilta:




Kaikille ei mahdollisuutta kyllä anneta, niinku tälle koivunalulle. On raukka koittanu jo viime vuanna tos kolos kasvaa, mutta talvi ja ankeet olosuhteet on osan tappanu. Silti on joku sitkee juuri viä koittamas.

Auringon laskut on joka ehtoo erilaisia. Värien hehku on millon minkäki sävystä, Niin mahtavaa, että aina pitää olla ottamas kuvia. Pilvimuadostelmat tekee omia taideteoksiaan taivaan rannalle:



Näihin ei kyllästy ikinä!

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Retkellä

Me oltiin taas kerran perinteisellä meriretkellä Ouran saaristossa, tarkemmin Kaddissa. Ilma oli siedettävä ja seura parasta.

Mutta ennenku laitan teille näitä mahtavia kuvia retkeltämme, avaudun vähä.

Operaattorin nettiyhteys.

Meidän mökillä on aina ollu hiukan heikot yhteydet. Mokkuloita ollaan kokeiltu monelta operaattorilta, mutta onneks ne on ollu vaan kokeilus. Kun ei oo kenttää, ni ei oo. Nyttemmin, oikeestaan viime kesänä alko oleen siedettävää yhteyttä kännykällä ja isännän tapletilla oli "voimaa" ku piänes kyläs. Se surffaili sivulta toiselle. Ei silti, kyllä mäki kännykällä pääsin googlettaan ja kattoon merisäätä ja sen sellasta, ku olin mökis ikkunan edes.

Reilu viikko takas, kentät sit katos ku tuhka tuuleen. Ei avannu isännän taplettikaan enää sivuja, latas vaan.
Mun piti soittaa perjantaina pari puheluu siältä. mökis luurin tekstinä oli "ainoastaan hätäpuhelut sallittu". Sitte mulla kiahahti. Oikeen jo viikon oltiin oltu heikoilla kentillä! Hämäläinen hitauteni alko nostaan viimein päätään...
- Onneks!!!

Otin sit puhelun tukeen. Siä oli kyllä avulias herra puhelimes ja kuunteli ja kyseli sijaintiani tarkemmin. Kysyi, että voisinko siirtyä ulos. Sanoin, että enempää en voi ulkona olla, ku jos askeleenki viä otan, putoon mereen. Olin nimittäin laiturin reunalla. Miäs sanoi, että vikakartta ei kyllä näytä meidän kohdalla mitään ongelmaa, mutta lähistöllä kyllä on heikko alue. Mä sit "viisana" totesin, että juu Tiädän... Se vika-alue heidän nettisivuilllaan oli kyllä lähellä, muttei ihan meidän kohdalla. Mutta silti meillä tökkii. Aikamme siinä ihmeteltyämme, herra puhelimen toises pääs sano ottavansa yhteyden tekniikkaan ja tiadustella siältä. Lupasi sit palata asiani tiimoilta tuatapikaa.

Palasihan se, ja tosiaan... Reilu viikko takas on läheisellä mastolla havaittu ongelma ja varaosat on tilattu ja asennetaan heti kun tulevat ja että se saattaa aiheuttaa meillekki häiriötiloja. No nyt sit ootellaan siä mökillä kenttien parantumista. Eikä tässä viä kaikki...
- meillä kotonaki on netti pätkiny reilun viikon ajan. Sanoin siitäki, mutta... ei siäläkään pitäis olla ongelmaa. Mutta kun ON!
Tätäki kirjottaessani netti on pätkässy jo monta kertaa... saankohan valmiiks lainkaan?!?
Huamena otan kyllä yhteyden Taas tukeen ja saavat hakee vikaa täältäki.
Ehkä se "joku vika" löytyy myös täältä.
I hope so!

Mutta mennääs niihin Kaddin retkikuviin:




Syätiin lohisoppaa, Kuuskerin Timon keittämää ja juatiin kaffit. Sit lähdettiin kiärtään Ouraa. Mentiin ohi Ouraluadon vanhan luatsiaseman...


 Seuraavaks tuli eteen mahtava "pöytäkivi"...


... ja ku oltiin sivuuttamas sitä...


Melko hauska... Tarina ei kerro, kuka on ton alunperin tohon raapustanu, mutta vanha se on ja sitä on myähemmin korostettu...

Kiärrettiin ristiin rastiin ja otin muutamasta kalamökistä kuvia, hauskoja pikkuruisia hökkeleitä ja olipa siä jokunen huussiki saaripahases:



Tää ny ei oo mikään mökkipahanen, jonku rakas kesäpaikka. Niin pikkunen ja söpö louhikkoisella saarella.
Palattiin kiarrokselta takas Kaddiin, saunottiin, uitiin ja juatiin lähtökaffit ja auringon paisteessa palattiin kotimökille:



Kiitos kaikille matkalla olleille.

On tää kotimaan luanto vaan niin karua ja kaunista... ainaski näillä leveysasteilla <3

Terkuin mie!

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Pari päivää lepoo

Juhannus meni ja nyt sit vaan syksyä kohti.

Ei silti, kesää mä viä odotan...
- ainaski kelien pualesta.

Jos ny pari kolme päivää on ollu sellasta 20 asteista päivää, ni ei se kesä ny siinä voinu olla. 

Tänne länsirannikolle luvattiin melko epävakaista kelii Juhannukselle, mutta torstaina jo näytti positiiviselta ja aattona sit viä paremmalta. Me saatiin nauttii auringosta ja tyvenestä kelistä. Juhanuspäivänä oli epävakaista ja muutaman pisaran pilvet heitti. Merisumu on ollu joinaki ehtoina aikas sankkaa ja niin oli myös lauantaina. Se sumu ei sit hälvenny yätä kohden, kolmelta yällä oli viä sumua ja kosteeta. Tää aamu sit valkeniki oikeen lämpösenä ja aurinkoisena. Innostuin nouseen ylös jo ennen kasia. Mereen pulahdin ja mikäs siä oli uides, ku vesi on jo lämmenny 20 asteeseen. Meri oli peilityyni ja auringon säteet pilkisteli puitten lomasta merenpintaan.

Mä nautin!!!

Meillä oli pikkunen koiranpentu kyläilemässä. Tytärpuali on hommannu espanjan vesikoiranpennun. Kira-tyttö on ny 9 viikkonen. Muutamas päiväs se koiruus kehitty jo huimasti. Ekana ehtoona se haparoivin askelin kiipeili meidän tontin korkeuseroissa ja kivien lomassa ja tänään jo mentiin korvat lepattaen kohti uusia kokemuksia. Meidän koiravanhus ei kovasti ollu kaveritulella. Pennun tullessa oli vähä jonki asteista leikinalkua, mutta ku kokoero oli huima, oli vähä hillittävä Ivyä. Sittemmin Ivy alko isotteleen aina ku silmä vältti ja muutenki. Pentu oli innokas je kerjäs suupieliä nuollen huamioo, mutta Ivy näytti vaan hampaitaan. Muuten pärjäiltiin kyllä hyvin.

Kokko saatiin poltettua ja komia se oli katella meidän terassilta.

Pistän muutaman kuvan:







Kira oli elementissään, ku hyppelehti ja poukkoili mustikkavarpujen seas. Välillä kaivo kuanonsa mättäiden sekaan ja taas lähdettiin hyppelehtiin :D

Viimeöisen sumun tekemät maisemoinnit oli hämmästyttävät aamusella. koitin ottaa kuvaa. Hyvin pysty laskeen kaikki hämähäkin seitit mättäiltä, ku kaikkiin oli kestyny kosteutta:


Jaa juu...
- meinasin unohtaa sen kokkokuvan:


Hyvää loppukuuta ja alkavaa heinäkuuta. Nautitaan jokaisesta aurinkoisesta päivästä ja miksei vähä sateisistaki. 

Terkuin mie!