sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Sitä sun tätä

On tää elämä nykyään niin hektistä...
- ei millään meinaa ehtiä tännekkään mitään kirjotteleen.

Nyt on kertyny kaikkee tapahtumaa, että oli pakko järjestää aikaa tehdä tää postaus.

Ensiks, meille on tullu "pikkuväkee" perheeseen:


Tämä mirri on Viktor.
Tyttären asuinkumppani. Melko villi kaveri, kova jutteleen. Näkee kaikkialla mielenkiintoisia asioita. Suunnittelee kiipeilyä vaikka katonrajaan, kun vaan jotenki sinne pääsis.




Oikee pikku vintiö :)
Viktor oli meillä kylässä muutama viikko takas. Tuli junalla Tampereelta pienessä kantokassissaan. Muutaman kerran meinas kaveri jo olla hukas, ku ei hetkee pysyny paikallaan ja mennä viipotti pitkin kämppää. Ruuan jälkeen se hiukan väsähti, että ehdin napata kuvia. Viktorista kuulette varmaan joskus toistekki.

Isännällä oli synttärit tässä reilu viikko takas ja hommattiin mökille uus grilli. Isäntä kun on tunnetusti oikee gurmeekokki kaikkien muitten osaamisten lisäks. Grillin "avajaisia" viätettiin viikonlopulla. Grillin kaasulevyllä kypsy lohenruatosoppa alkukeitoks:



Sopassa oli omegat kohdillaan.

Uusia pottuja keitettiin ja niistä tehtiin pottusalaattia. Tuaresalaattia oli kans tarjolla ja komiat lohimedaljongit isäntä grillissä kypsensi. Kalalle tehtiin tar tar-soossia:




Kyllä oli niin komiaa ruakaa, että...

Sää oli tuulinen, mutta aurinkoinen. Lähdettiin ajeleen porukalla isännän veljen puupaatilla. 



Poikettiin Merikarvian satamas Ravintola Rantahuaneella juamas lämmintä.


Paluumatka tehtiin vähä eri reittiä. Kylmää kyytiä se olis ollu, mutta pukeutumiskysymyshän se on ku merellä liikkuu. Eikä välillä tarvi ees liikkua, ei muuta ku olla vaan:


Kyllä näillä vetimillä tarkenee.

Yhtäkaikki...
- jokaisen huulilla on kylmät kelit.

Kuukausi takas kaupalle tuli aamusti iäkäs miäs. Ensisanoikseen hän tuumas, että:
- viime yä oli suviyä. Oli kylmä yä. Se tiätää seuraavaa 40 vuarokautta kylmää!

Mä aattelin, että ei kyllä tiä, ei enää mikkään vanhan kansan sanonnat paikkaans pidä. Mutta, näin se vaan on ollu.
Ja sit toinen tapaus, muutama viikko takas. Myäs iäkkäämpi herra sano, että kylmät jatkuu seuraavaan täyden kuun aikaan asti... suviyän aikaan oli täyskuu ja kylmää oli... 

Sitä mä jo uskoin ja siltä se ny näyttää. Ens viikolla pitäis suunnilleen olla se täyskuu ja niipä noi säätiadot tossa ny lupailee, että lämmintä alkais pikkuhiljaa tuleen.

Sitä odotellessa ihaillaan ny vaikka tota auringonlaskukuvaa:


Ei mulla muuta :)

T:anne

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Toukokuu

Juu, on se!

Toukokuu, sitä odottaa. Luanto alkaa herään eloon ja kaikilla on ilonen miäli. Toukokuusta on tehty monia biisejä, joista mun miältäni on lämmittäny Charlies Plogmanin "Tule toukokuu".

Meillä alko toukokuu näin:




Silmut ei oo viä auennu näillä rannoilla, meri on seesteinen ja ilta-aurinkoo malttaa katella ku vaan on vaatetta päällä.

Ekalla viikolla oli vähän viileitä päiviä, mutta perjantaille luvattiin hiukan lämpeempää ja aloin sitä iltapäivää odottaa. Keula kohti mökkiä ja nauttiin ihanasta ilmasta. Päätin jo lähteissä, että ku perille päästään, otan kunnon päikkärit terassilla. Paattirantaan päästyämme, todettiin, että tuuli oli pohjosen kantilla, mikä helpotus...
- se ei sovi meidän rantaan.

Sohva tämmiin ja huilaileen:


Pikku tirsojen jälkeen otettiin urakka niiden puitten kans, mitä aikasemmin mökille raijattiin. Viätiin laiturilta pualet liiterille sahausta varten. Siinä urakas tuli Niin hiki, että oli pakko pulahtaa mereen virkistäytyyn, sillä mittarissa komeili jo:



Joo´o, 15 astetta lämmintä!
Kyllä kelpas. 

Isännän veli vaimonsa kans tuli saunoon ehttoolla ja miähet laitto verkot pyyntiin. Yällä oli 10 astetta lämmintä ja aamulla nautin aamupalan terassilla. Tiirat kirku ja pikkulinnut visersi. Voiko aamu enää ihanammin alkaa :)

Miähet koki pyynnin ja kalaaki saatiin:


Oli noissaki talkoita, sillä puittenki kans jatkettiin.

Ei meillä silti aina kalaa syädä, Isäntä loihti komiat päivälliset. Tarjolla oli lihaa, siäniä, salaattia, pottuja sun muuta. Katoin pöytään oikeet lautasetki pitkästä aikaa, yleensähän me syädään kertiksistä. Mutta ku tuli "viaraitaki"...






Ruaka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.

Iltapuali jatku upeena. Lähdettiin vuarostaan saunoon isännänveljen mökille. Mentiin "sintillä" ku hommattiin siihen sellanen pikkuperämoottori. Sain nauttia maisemista ja kuvatakki vähä:



Matkalla ohitettiin joutsen pesänsä rakennuspuuhissa. Merivesi oli lämmenny jo 12 asteeseen. Siä kelpas käydä muutamaanki kertaan pulahtamas saunomisen välillä.

Sunnuntaina sit oli laitettava ranta taas tämmiin viikkoo varten. Mäki huutelin jotain rannoilta isännälle ja se pisti todistusaineistoo kehiin...


- se kokeili mun kameran pitkää putkee ;)

Tää viikko on sit menny kelien suhteen pahemmin ku joulukuus, mutta ei sillä niin välii.
Pekka Pouta nauraa säätiedotuksilleen ja niin me muutki...

Me saatiin nauttia viikonlopun keleistä ja niitä lisää odotellen.


T: anne

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Puusoovia...

En tiä, ku nää talvet on nykyään niin kummallisia...
- oikeestaan talvee ei täälä länsirannikolla oo tullukkaa.

Saarimökkeilyyn olis komiaa ku tulis kunnon jäät, tai ei niinkä mökkeilyyn, vaan oheistoimintaan, kuten tavaroitten viämiseen ja tuamiseen.

Tänä talvena ei siis saatu taaskaan viätyä esimerkiks saunapuita, joten:


Kuarma-autolasti pudotettiin paattirantaan viime viikolla ja sen purku ja viäminen saareen alko, kuinkas muuten ku paateilla.
Isäntä ja sen veli ajo ja me naiset lastattiin ja purettiin, toinen paattirannas ja toinen saares.

Perjantaina koitettiin lauttaa, muttei se oikeen luanannu. Lauantaina sit alettiin urakointi. Kolmeen asti aateltiin rehata noita puita, mutta tuuli alko navakoituun ja oli parempi lopettaa. En tiä sit sanoo, oliko se "vapauttava" vai harmittava tuuli :D

Sunnuntaina jatkettiin ja ...



Laiturilla oli lautaa niin paljo ku se kesti kannatella ja niitä piti alkaa kantaan lähemmäs liiteriä. Lautaläjiä alko ilmestyyn sinne sun tänne:



Kuvat näyttää olevan vähä "huurusia", mahtaako johtua hikisestä urakasta.

Isommilta haavereiltaki vältyttiin, mitä ny vähä lensi isännän veljenvaimon nenästä veret ja silleen. Tuli sellanen "yhteentörmäys" laudanpää vastaan nenä.
Mereenkä ei kukaan pudonnu, tai mitään muutakaan vastaavaa ei sattunu. Kroppa kyllä huutaa hoosiannaaaa....

Jälkimaininkeina voisin henkilökohtasesti kommentoida, että eipä oo ennen ollu nivelet kipeenä, mutta nyt on.
Kahdesta sormesta on nivel turvonnu ja aristaa, mutta eiköhän se tästä. Taidan huamena hakee apteekista jotain salvaa joka auttaa.

Saunassa ja meressä liotettiin hiet ja kelithän ei muuten huanompia ollu. 6 astetta oli lämmintä ja aurinko paisto melkein koko viikonlopun.
Kyllä meidän kelpas hääriä.

Näihin tunnelmiin:


T: anne

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Kesä tulee...

Hitaasti, mutta varmasti. 

Vuasi takas me oltiin mökillä paatilla, saunottiin ja kasteltiin talviturkit ja rentouduttiin oikeen olan takaa. Nyt vaan ollaan kateltu kuin vahvaa on jää.

Tai no...
- viikonvaihteen vesisade alko tekeen tehtäväänsä ja tänään aurinko jatko. Eilisekski luvattiin aurinkoo, mutta täälä rannikolla toi sumu haittaa monesti. 
Iltapäivällä saatiin sit auringonsäteitä ja isäntä innotti meikäläisen rannoille. Isännän veli oli mukana matkas, ja niiden saaren tuntumaan me lähdettiinki. 


Rannoilla oli viä jäitä. Me käveltiin osittain rantoja pitkin ja osittain mettässä. Luanto alkaa heräileen ja ilma oli merellisen raikasta. 
Joutsenia oli jokunen pariskunta pesäpuuhissa ja yksinäisiäki näky.


Hylkeitä mä aattelin bongata, muttei ny tällä reisuu niitä näkyny. Mä olisin voinu jäädä vaikka kuin kauaks aikaa vaan istuun ja katteleen aaltojen loiskintaa jäälauttoja vasten.



Oikeen silmä ja miäli lepää...

T: anne

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Messuilua

Tää pääsi lähteen piitkästä aikaa messuille...
- ja ihan isännän ehdotuksesta ;)

No, olihan tähän vähä niinku "koira haudattuna".

Oltiin siis Turkkuses Piha ja puutarha sekä mökki ja vene-messuilla.
Piha ja puutarha oli meille tavallaan sivuseikka. Vene meni ykkösenä ja mökki toisena.


Sinne mentiin oikeestaan sen takia, että meillä on myynnissä noita Särki- veneitä. Me oltiin lomamatkalla sillon ku oli oikeet venemessut.

Särki Oy oli tehny uuden mallin ja ja ja...
- olenki jo aatellu, että sitä mallia pitää päästä kattoon livenä. Komia paatti oliki!


TÄHÄN SAA LISÄVARUSTEENA HYTTIPRESSUN


Tää vois olla tulos meille Santun tilalle. Santtuhan on meidän nykyinen paatti, mutta ku se on Sandström. Olis se mukavampaa ajella edustamallaan merkillä ja jos joku tahtois koeajelullekki viä, ni se luanais ku olis käytössä itellä. Eli meillä on Santtu myynnissä.

Tää Särki on vähä lyhyempi ku Santtu, mutta se miks just tää olis parempi, tässä on kahdelle pulpetti...
- ei tarttis mun matkustaa selkä menosuuntaan ja ei tuuli tuivertais silmissä. 

Särki-veneet on tehty ja suunniteltu kyllä aivan loppuun asti. Niissä ei oo yhtään hukkatiloja. Kaikkiin mahdollisiin paikkoihin on tehty säilytyslaatikoita ja niistä tulee vesi itellään pois. Alakuvassa näkyy mukavasti muutama laatikko.

Sit bongattiin upee lyhty!



Näitä tulee meille myyntiin. Niin merihenkisiä, niin merihenkisiä, että...
Lyhty on rosteria ja siihen voi laittaa kynttilän tai vaikka sähkövalot, niinku malleissa, piristään syksyn pimeneviä iltoja.

Hui kauheeta, nyt jo suunnitellaan syksyä, vaikkei kesä oo viä edes alkanu.

Hauskoja minisaunojaki bongattiin. 



Käytiin me pikasesti toi piha ja puutarhapualiki. 
Silmänruakaa siä oli kovasti:




Kevätmieli näistä tuli, vaikka ulkona sato räntää.

Paluumatkalla poikettiin tarkistamas jäätilanne paattirannassa ja kyllä viä saa odottaa paattikelejä. Aatella, että vuasi takas näihin aikoihin oltiin jo mökillä.

Kotikulmilla oltiin törmätä lihakarjaan:



Aika lauma kuusipeuroja oli...
- jos ny oikeen nää tunnistin.

Hyvää alkanutta huhtikuuta ja lämpimämpiä päiviä toivotan mä.

T: anne