lauantai 25. helmikuuta 2017

Lomamatka Vol1

Vihdoin koitti aika lähtee jokatoinen vuatiselle lomamatkalle.
Tällä kertaa me ei suunnatuukaan aasian pualeen, vaan aivan toiseen suuntaan.

Meitä, (mä, isäntä, isännän veli ja- vaimo) kutsu Kap Verde, paikallisesti Capo Verde.

Suunniteltiin ensin reittilennoilla, mutta se olis pitkittäny lentoaikoja ja myäs koneen vaihtoja olis tullu mennen yks ja paluussa kaks kertaa. Päädyttiin ottaan Tui:n lomalennot. Lomalennoilla on yks harmillinen perusasia se, että lähtö ja paluu on yleisesti ottaen yällä. Niin siis nytkin. Lähtö oli 6.45 ja kentällähän pitää olla kahta tuntia aiemmin. Sovittiin, että mennään lähtöö edeltävänä päivänä jo Vantaalle hotelliin ja saa sit nukkuu eds vähä ennen reisua.

Otettiin huaneet Bonus Inn-hotelliin. Sinne sai jättää autonki loman ajaks parkkiin. 


Perus huaneet, aamiasta ei ehditty saamaan, vaikka siellä olis ollu tarjolla varhennettu aamiainen. Meille ei sekään aika sopinu. Käytiin illalla Jumbosta hakeen aamupalavärkit ja keiteltiin kaffit ja teet huonees ennen lähtöö kentälle. Kävihän se hyvin niinki, ku nois hotelleis on vedenkeittimet sun muut huaneis.
Aamutimaan sit vaan kentälle. Hiukan alko jännittään turvatarkastukses, ku mut ohjattiin sivuun ja otettiin käsilaukusta jotku liuskanäytteet...
- eihän siitä mitään löytyny. Meinasin vaan, että on tainnu tulla katottuu liikaa telkkarista "Tulli" ohjelmaa ;D
Kone pääsi lähteen ajallaan ja näin alko lentomatka kohti Teneriffaa, missä oli välilasku. Koneesta me ei poistuttu. Henkilökunta vaihtu ja kone tankattiin.


Lämpimältä ilma näytti jo siellä.

Seuraavana oliki sit lento Sal:n saaren yli. Kone kaarsi Santa-Marian kohdalta ja tästä siis kuulutettiinki meille. Eli meidän lomakohdekaupunki.


Kun oikeen tarkkaa tota kuvaa kattoo, keskivaiheilla näkyy laiturin pätkä. Meidän hotelli oli ihan siinä kupeessa. Siitä eteenpäin alko ns. kaupunkialue. Tämä aikasempi alue on lähes kokonaan hotelleja.
Me otettiin taksi kentältä hotellille, koska olimme siis matkan viimeisin hotelli ja olisimme saaneet istua linja-autossa viimeiseen asti. Muita ei sit samaan hotelliin tullutkaan.


Hotellin alue on laaja, mutta huoneita ei ole kun vajaa 200. Historia kertoo, että Morabeza on saaren vanhimpia toiminnassa olevia hotelleja. Siellä on ollut loma-asukkaita vuodesta 1967 alkaen. Nimi tarkoittaa vieraanvaraisuutta ja sitä siellä sai kokea.
Me saatiin huoneet nelossiivestä toisesta kerroksesta. Mukavampaa sinänsä, ettei tarvinu "pelätä" ötököiden sisääntulosta oven alta. Ei silti, eipä siä ötököitä isommin näkyny...
- paitsi, naapurihuanees oli komian kokonen torakka!
Oletimme kyllä, että se oli tullu suola-allasreisusta kassiin ja pönkiny sieltä pois sopivan hetken tullen. Siistit tilat oli hotellilla joka paikassa ja siivoojat kävi huoneet läpi joka päivä niin, että kloriitti tuaksu. Vai voisko sanoo, haisi.






Saarella tuulee aina ja tulee aina idästä. Meidän hotelli on rakennettu siten, että lähes kaikilla on "merinäköala" ja tuuli tulee takaa. Keskipäivällä partsilla oli oikeestaan liianki kuuma kun tuuli ei siihen sopinu ja aurinko porotti siihen ihan täysillä.
Piha-alueella oli minigolf-rata ja tenniskenttä.



Partsilta oli mereen n. 100m.



Aamiaistila oli rakennuksen toisella sisäpihalla ja myös allasalue.





Kilpikonna on hotellin teemaelän ja se näkyi monessa paikassa. Kilpikonnat käy saarella munimassa ja siitä tämä varmaan on otettu.

Hotellin yhteudessä oli myös Beach Club. Sieltä sai vuokrata aurinkotuoleja ja sieltä sai tilattua pikkusuolaista ja juomia.




Mereltäpäin hotellialue näyttää massiiviselta:

TÄSSÄ KUVASSA REUNASTA REUNAAN ON HOTELLIN ALUETTA.


Tässä pääpiirteittäin hotellilta, nähtävyyksistä lisää jatkossa. Olkaahan kuulolla.



T: anne