keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Kaukosäädin hukassa

"Syyllinen" ei ole moksiskaan...



-  jos mä nyt tässä vähä makailen... joku on sen mun pääni alle jemmannu :)

lauantai 25. helmikuuta 2012

Lauantain pataa

Talvinen päivä jatkuu lumisateineen. Jotain hyvää tarttis valmistaa ruuaks. Nyt kun kerranki olen kotona lauantain, niin aikaa on valmistaa vaikka mitä ;)
Olin kyllä valmistellu jo ostittain tätä päivää, sillä illalla otin pakastimesta jääkaappiin sulamaan paikalliselta lihakarjatilalta ostettua naudan paistilihaa. Eilen hain kaupasta lanttua, punajuurta, koskenlaskijajuustoo (tää oli kyllä tarkotettu pizzaan, mutta jätin siitä palan varmuuden vuoksi...).


Sit vaan ruuanlaittoon...


Lihapalat otin huoneen lämpöön kun aloin esivalmistella pataa. Kuutioin lantun ja punajuuret. Lohkoin sipulit.


Ruskistin lihat pannulla voissa ja saman homman tein lanttu- ja punajuurikuutioille ja sipulille.


Olin ottanu pakastimesta myös rasian tatteja sulamaan ja heitin nekin pannulle, jotta kosteus niistä haihtuis.

Laitoin kaikki kerroksittain uunivuokaan. Mausteeksi suolaa, pippuria, chilijauhetta, lipstikkaa...


Pannun "huuhdeliemeen" laitoin tomaattipyrettä ja koskenlaskijaa ja kaadoin liemen vuokaan


Vuoka uuniin 200 asteeseen pariks tunniks. Lisäkkeeks tein salaatin ( jäävuorta, paprikaa ja kurkkua) ja kastikkeeks tälle kylmäpuristettua rypsiöljyä. Ja voilà...

Ainesluettelo:
n. 800g naudan paistilihaa
1 iso lanttu
3 kpl punajuuria
3 kpl sipulia
tatteja
suolaa, chilijauhetta, lipstikkaa, pippuria myllystä
4 rkl tomaattipyrettä
1/4 koskenlaskijajuustoa
½ l vettä
Mausteet oli kohdallaan... Chili anto vähän potkua... Oivaa ruokaa karppajalle :)

maanantai 20. helmikuuta 2012

Tää on pakko esitellä...

Eikös ole hauska!



Kätevä ja hauska "säilytysmekko" koruille, meikeille ja muille pienesineille. Ripusta kaappiin, seinälle tai vaikka oveen. Mekon toisella puolella on säilytystaskuja ja toisella puolella ripustuslenkkejä. Kaikki pienesineet helposti saatavilla ja nähtävillä.
Materiaali:
polyesteri
Koko:
45 x 102 cm
Muuta:
24 ripustuslenkkiä, 39 läpinäkyvää taskua, sisältää henkarin

Näitä voi tilata täältä:
http://www.somanet.fi/index.php

- tämä ei ole maksettu mainos

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Kenkämessuilla

Tämä viikonvaihde meni jälleen "kristallipalloon" tuijottaen... eli oltiin tekemässä ennakko-ostoja talvelle 2012-2013. Tukkureita oli kymmeniä, kenkiä oli satoja... tuhansia malleja, joista sit piti valita ne mitä suomalaiset käyttää ensi talvena. Melko haastavaa hommaa, etten sanoisi ;)


Tässä hieman esimakua tulevasta:




Olihan siellä tietysti muitakin kenkiä, mutta pääasia oli talvi.
Paikkana oli jo 19  kertaa Ikaalisten kylpylä ja tällä kertaa jätimme jäähyväiset sinne, sillä seuraavan kerran samaiset messut (elokuussa, kesän 2013 ennakot) ovat Saimaan rannoilla, tarkemmin Lappeenrannassa.








Kyllä tälläsiä "karamelleja" kelpaisi laittaa jalkaan...

- Sitten... kuvien laatu ei taaskaan häikäse, mutta saapi niistä jotain tolkkua.

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

ARVONTAA tarjolla

 Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, käsityö Suomessa: TAITO-ARVONTA


http://www.taito.fi/taito-group/ajankohtaista/ajankohtainen/article/taito-arvonta/?tx_ttnews[backPid]=3&cHash=5c92ec6d9a3eadc8e901793f5debb6bf

Nyt kaikki "käsilliset" osallistumaan.. ja muutkin :)

tiistai 14. helmikuuta 2012

Kerkesin sittenkin...

Hyvää iltaa... Hyvää Ystävänpäivän iltaa kaikille!

kuva lainattu positiivareiden sivuilta...
Tää oli paras ;)

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Haaste!

Haastan kaikki lukijani ( te ketkä voitte luovuttaa) verenluovutukseen tulevalla viikolla!!!




Perjantaina radiossa kuulutettiin useaan otteeseen, että verivarastot on vähissä. Tästä mainoksesta intoutuneena sit itekki lähdin luovutukseen. Mikään ensikertalainen en ole, mutta tunnustan, ja tunnustin saamattomuuteni siellä veripalvelussakin... Olen ollut tosi laiska kun en ole muutamaan vuoteen harrastanut tätä.


En ole mikään "raskaan" veren kantaja. Siinä se on aina ollut rajoilla luovutus arvoinen ja luovutuksen jälkeen olen vetäny aina rautakuurin.


Elikäs... menin veripalveluun. Tarjosin vanhaa verenluovutuskorttia, mutta...
Säännöt on muuttuneet sitten viimekäynnin. Nyt pitää esittää kuvallinen, poliisiviranomaisen myöntämä henkilöllisyystodistus (ajokortti, passi, ym). Eipä se ongelmaksi tullu kun lompsa oli mukana niin ajokortti kans... Sit sain kaavakkeen, missä oli ne monet kysymykset terveydentilasta ja samalla sain juodakseni muutaman mukillisen mehua. Sitä olis saanu ottaa vaikka kuinka, mutta karppaajana en tietenkään ottanut. Sen jälkeen Hb:n mittaukseen... että kelpaako... no morjens...


- Meinasin penkiltä pudota kun sain kuulla tuloksen! 167!!!! Mulla ei oo ikinä, siis IKINÄ ollu noin vahvaa verta. Sitä siinä kummasteltuamme otettiin vielä varmistus toisesta kädestä ja samoja lukuja se näytti. Tähän ei ole muuta syytä kuin toi karppaus. Tarinahan kertoo, että yleisesti ottaen veriarvot paranee sillä touhulla. Olen siihen asiaan suhtautunu hivenen varovasti, mutta nyt kyllä totta tuntuu olevan.


Siinä sit lepuutin itteeni sen kuutisen minsaa kun pussi täytty.
Luovutuksen jälkeen olis sit saanu vielä kaffeetella ja ottaa mehua ja leipää ja kaikkee, mutta jätin väliin :)




Tyytyväisin mielin läksin pois. Tämä oli 19 kerta mulla ja lupasin nyt olla ahkerampi. kolme kuukautta pitää verta vahvistaa ennen seuraavaa... Parissa päivässä se palautuu, mutta säännöt sanoo ettei saa useammin luovuttaa




                                           Nyt vaan kipin kapin luovuttelemaan!!!

Talvikuvia

Viikko takasin ulkoiltiin.
Ilma oli mahtava vaikka pakkasta olikin melki 20. Käytiin kävellen mökillä ja sain tälläsiä otoksia tallennettua:


Ensin paattirannasta...






Sitten "ulkopuolelta"









Sain myös tallennettua pakkasen tekeleitä... mielenkiintoisia sellassia...


Lumitaidetta laiturin päällä

Jäälehtiyhdyskunta... noi oli ihan irtonaista sälää kun tota pintaa piteli...

Talvella näkee hyvin kivien paikat :)



perjantai 10. helmikuuta 2012

Ajatuksia autoillessa...

Mulla on kumma tapa, ollut jo kauan...
Kun kuuntelen autossa radioo, mun pitäis heti soittaa sinne ja kommentoida. Juu, olenhan mä sitä jokusen kerran tehnykki. Syynä ei varsinaisesti ole se, että haluan kuulla oman ääneni siellä valtakunnallisesti... periaatteessa syy on sellanen, että siellä annetaan aihe, jota saapi kommentoida ja minä kun olen tällänen "hiljanen" tyyppi, niin aina haluaisin antaa oman mielipiteeni aiheeseen. Tai sit mahdollisen vinkinkin voisin antaa. Mulla on valmiina tallennettuna numero tarvittavaa asiaa varten. Alkuun mun sykkeeni nousi tähtiin kun koitin saada yhteytä, mutta nyt se menee jo rennommin ;)


Viimeisin soittoni oli Novalle toivekappale, jota en ole pitkiin aikoihin kuullu. Soitin heti kun ohjelma alkoi , jotta sit kerkeisin sen kuuleen vajaan tunnin kestävällä kotimatkalla. No, siinä sit kuunnellessa ja ajellessa koti läheni kilometri kilometriltä ja kappaletta ei kuulunu, ei...
Seittemän kilometriä ennemmin tuli mun puheluni läpi ja ajattelin, että nyt...NYT se tulee ja kerkeen kuuleen...


No sit alko tuleen mainoksi ja niitä tuli ja tuli :( . Päätin jo että menen "kiertäen kautta" kotiin, että saan kuunnella toivekappaleeni.


Sit se alko... kajarit kaakkoon ja nauttimaan kappaleesta!




keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Linkkiä arvontaan...

Täälä on arvonta:

http://lifetoglory.blogspot.com/2012/02/arvonta.html
 
 Tälläsiä kaunistusaineita olis tarjolla :)

Maistuis kyllä mullekkin ;)

Mä olen tuola naamakirjassa Lihdals Suomi - (kaveri eli "tykkään") ja siltä bongasin tollasseen ohjeen:

Fetajuustogratinoitu lohifile
kuva samasta ku ohje
Ainekset:

Valmistettu Lindahlsin turkkilaisesta tai kreikkalaisesta jogurtista

4 annosta

3 dl Lindahlsin jogurttia
600 g lohifilettä
200 g fetajuustoa
1 tl rosmariinia
suolaa ja pippuria

Murenna fetajuusto ja sekoita se yhdessä jogurttin ja rosmariinin kanssa.
Mausta suolalla ja pippurilla.
Laita lohi uuninkestävään vuokaan ja levitä fetajuustoseos lohipalojen päälle.
Paista uunin keskiosassa 175 asteessa noin 15 minuuttia.


Kuvassa on karppaajalle EI- sallittua riisiä, mutta sen tilalle voipi tehdä vaikka kukkakaalimuussia ja kyllä hyvä salaattikin riittää...

tiistai 7. helmikuuta 2012

Eteisen verhot

Juupelis juu...
Hobby hallista tilaamani verhot tuli jo tässä reilu viikko takas, epämääräsen pienessä laatikossa. Noo... laatikkoa avatessa totesin, että "palapelihan" siellä :)


Otin pojan mukaan kokoomaan virityksiä ja kyllähän ne saatiin koottua... pientä "väkivaltaa" käyttäen. Kuja ylälistalle oli niin pieni, että jatkoholkkeja oli pakko vähä puukottaa, että mahtuvat kulkeen kunnialla.


Tässä ne ny sit on:


verhoknipsut kuuluu vielä ottaa pois tuolta listan takaa :)


Antakaa anteeks noiden kuvien laatu... mun kamerassa on varmaan joku "virus" joka heilauttaa kaikki kuvat... näitäki otin ainaki 20 ja tässä on tulos parhaimmista :(
Mutta... pellavaa verhot on ja kesällä kun aurinko räkittää (ja sitähän se tulee tekemään) oikeen kunnolla, verhot saa laskettua alas ja silti niistä "kuultaa" päivä läpi.

Sit yks hauska kohta tossa ylemmässä kuvassa... vasemmassa reunassa on mun viritys sähköistä... reikä seinässä ja siitä roikkajohto läpi ja silleen... Siitä on varmaan "toimistoaikoinakin" vedetty jotain johtoja... luulisin
- sähkärillä on ollu kovasti kiireitä ja se ei ole saanu tehtyä kaikkia mun toiveitani valmiiks... mutta, kaikki ajallaan :)

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Karppausasiaa

Tää VHH ei oikeen tehoo silleen kun toivoisin. Syitä moiseen oon taas tutkiskellu kaikenmaailman opuksista ja netistä. Ruoka-aineista olen jättäny tyystin pois perunan, riisin, pastan ja leivän (siis oikean leivän). Makeet sortit sokerista ja vehnäjauhoista kans olen jättäny pois. Paino putos alkuun ihan kivasti, mutta sit alko tää kumman tasapainoilu. Ei sen ny viälä pitäny alkaa, kun painoo pitäis pudota vielä 3-5kg...

Uutta luettavaa...

Luin tuolta "Fit" -sivuilta (netistä) aiheesta ja sielä annettiin kolme vaihtoehtoa tähän ongelmaan. Niitä ovat:


1. Liikaa proteiinia
2. Liikaa maitotuotteita
3. Liikaa kasviksia


No, näitä sit tutkin ja tutkin... ja aina pitää olla "kielteinen" vastaustyyli näissä asioissa...


1. Jos suositus on 1g/painokilo niin en kyllä syö proteiinia niin paljoo/päivä.
-  esim. 60 kg saa syödä 60 g proteiinia ja sen saapi esim. 300 g lihaa. Ja mä painan paljo enemmän...
-  munia en syö edes päivittäin (vaikka pitäis)
-  no juustoo menee kyllä muttei sitäkään ny enempää ku maks. 8-10 höylättyä siivua/päivä
-  maitotuotteita... no joo turkkilaista jukurttia pari desii päivässä ja kaffeessa kermaa/maitoa vähän/kuppi


2. elikä edellisessä tulikin toi maitotuotteet...
-  ja maitoo/piimää en juo lähes lainkaan



3. kasviksia syön ja oikeestaan tässä olen miettiny, että porkkana taitaa nyt olla se "pahis", sillä sitä oon alkanu ahtaan päin ääntä sen verran, että oon kohta ihan keltanen ;)
-  porkkanassa on 5.6g hiilareita/100g ja piankos sitä vetelee muutaman 100g jo ruuan kans ja muut raasteet yms. päälle


Otin nyt sit itteeni niskasta ja päätin tehdä ruokailuuni muutosta siten, että noudatan uusimmassa/ainoassa "Karppaaja Fit" (kuva yllä) lehdessä olevia ohjeita mahdollisuuksien mukaan. Siinä oli hyvät ohjeet aamupalalle, lounaalle ja päivälliselle ja kolmella eri karppaustyylillä, eli alle 20g, 20-50g ja 50-100g/hh/päivä.


Mitä tänään syödään?


Aamupala:

Nopeat letut (no miten sen nopeuden ottaa)

2 munaa
1 dl rahkaa
1 rkl psylliumjahetta
(esim. Fiber Husk, maustehyllystä)
1 rkl voita
hieman suolaa (tän jätin pois)
Lisäksi:
valkohomejuustoa (laitoin sinihomemurua)
salamia (laitoin meetvurstia)
ananaskirsikoita (laitoin paprikaa)

- erottele keltuaiset ja valkuaiset ja vatkaa valkuaiset kulhossa
- sekoita toisessa kulhossa keltuaiset, rahka, psyllium ja suola
- sekoita varovasti valkuaisvaahto keltuaismassaan
- ruskista pannulla molemmin puolin ja laita paistetulle puolelle homejuusto, salami ja ananaskirsikat.

Tästä tulee 1 annos.





Laitoin annokseen vielä puutaman soirokkeen graavia lohta.

Näissä letuissa on 300kcal, 3g hh, 23g rasvaa ja 24g proteiinia

Annos oli niin suuri, että en parhaalla mahdollisella tahdollakaan pystyny syömään kaikkia kerralla :(

Mutta kuten annoksen saldosta näkee, vielä jää päivälle syötävää. Tässä kohtaa voisin mainita, että en tule saamaan tarvittavia määriä täyteen. Vieläkään ei ole tullu nälän tunnetta ja kohta alkaa oleen ilta...
No, olen mä juanu kaffia muutaman kupin ja ottanu yhden palan 70% suklaata. Se vie kyllä nälkää...

Ruuaks tuola odottaa porkkanainen lihapata (omasta päästä, ja jäi viälä jäljellekki vähä), koitan välttää sitä porkkanaa...

Mikäs on sit yhteenveto... Syönkö liian vähän???

Käsitöitä/ -työ

Nyt meillekkin tuli myyntiin "ne" huivilangat... jeee....


Vyötteessä oli tietysti ohje huivin tekoon. Innoissani sit lukasin sitä, luin toisenkin kerran ja tulin siihen tulokseen, että EI... ei mun taidoillani onnistu. Siinä sit yhtenä päivänä tuli vanhempi tuttu asiakas niitä lankoja katteleen ja tuumas, että noitakin olis varmaan kiva tehdä, mutta kun... ohje on kirjotettu NIIN pienellä, että en näe lukea. Tarjosin apuani lukemiseen. Luin ohjetta suunnilleen puoleen väliin ja siinä sit kysäisin, että oleks viä kärryillä??? Tyttavani tuumas että joo olen olen ja naurahti. Ite olin pudonnu jo aikaa sitten, josta kyllä uskalsin mainita. No muutama kerä lähti asiakkaan mukaan ja olin iloinen. Samoin kävi toisen asiakkaan kanssa :)
- ja edelleenkään en tajunnu!!!


Sit kauppaan pörhälsi entinen työkaveri, aivan mahdoton käsitöiden tekijä. Häneltä syntyy pikapikaa kaikenmaailman palmikkoneuleet yms. mitä en edes parhaimmissa päiväunissanikaan vois kuvitella osaavani tehdä. Siinä niitä lankoja sit "yhdessä" ihailtiin. Kerroin noi aamulliset "avunantoni" ja naurettiin :D


Sit tää työkaveri sanos että kyllähän ny säkin noita osaat tehdä... helppoja... mä teen niitä tunnissa...


- joo o, että tunnissa huivi... kivaa...


Siinä sit asia eteni sellasseen suuntaan, että mun oli haettava puikot ja kädestä pitäen sain opetusta huivin tekoon.
Tästä se sit alko:


Valitsin valkosen näin alkuun...
hyvällä alulla jo...
tadaaaaa...... valmista tuli
tässä silleen kiemurallansa :)


Vähänkö tuntu mahtavalta saada toi valmiiks... ihan omilla pikku nakkisormilla kudoin... tai siis puikoilla mutta kuiteski...

Innostuin niin kovasti ton tekemiseen, että menin heti kaupalle kattoon että mitäs väriä seuraavaks, mut tulin siihen tulokseen, että otan sieltä ompeluskopasta sen keskeneräsen sukankutomisen ja teen sen ensteks valmiiks ja sit vasta uutta huivia.


Mulla kyllä meni tuon huivin tekoon enemmän ku vaan yks tunti... olisko menny yhteensä 3-4 tuntia, mut mitä siitä kun valmiiks sain :)

Olettekos te tutustuneet tähän lankaan tai vastaavaan, sillä tätä on muillakin valmistajilla kuin novitalla...

perjantai 3. helmikuuta 2012

Lainaus "lomalle lapsista"

HUH HUH... mihin tämä maailma tosiaan on menossa.


Luin tuon Petri Hollmén:in blogista sellassen jutun, että oli aivan pakko linkittää se tänne.
http://perjantaikokki.fi/2012/02/03/lomalle-lapsista-mozzarella-anjovissalaatti/




Ite olen olosuhteiden pakosta kiikutanut jälkikasvuni hoitoon jo varhaisesta iästä lähtien ja joutunut niitä siellä pitämään pitkää päivää. Jos ite sairastuin ja tarvitsin lepoa, vein lapset hoitoon pahimpina päivinä ja tunsin siitä erittäin huonoa omatuntoa.


Eipä silti, hoito on ollut aina erinomaista ja kasvattavaa. Mutta tosiaan... aina mietin niitä vanhempia, jotka olivat kotona ja silti kiikuttivat lapsensa hoitoon. Tässä kohtaan en tarkoita sellaisia perheitä jotka jonkin oleellisen syyn takia näin tekivät.


Mutta kuten tuossa em. blogissa asiasta kerrotaan, eli vanhemmat ovat lomalla ja lapset viedään hoitoon!!!
- että vanhemmat saavat lomaa omista lapsistaan.


Miksi tehdä lapsia jos niistä halutaan lomaa?


Tottahan joskus on kiva olla ilman lapsia ja hoitaa sitä parisuhdetta. Silloin yleensä viedään lapset yökylään isovanhemmille/sukujaisille jne. Ja se kasvattaa lapsia sosiaalisempaan kanssakäymiseen, mutta se, että annetaan sen pienen ihmisen alun olla hoidossa ympäri vuoden... En jaksa ymmärtää!




Entäs sitten adoptio...


Asiahan on niin, että jos itse teet ja saat lapsia, sinua ei tutkita että oletko sovelias vanhemmaksi, mutta nämä jotka eivät itse voi saada lapsia ja turvautuvat adoptioon. He joutuvat sellasseen syyniin ja stressiin, että ihme jos selviävät "hengissä" siihen jos ja kun vihdoin lapsen saavat.
Voisin ajatella, että nämä vanhemmat eivät missään tapaukseesa laittaisi lapsiaan hoitoon vain sen takia että saavat itse lomaa.




Tämä on nyt toistoa tuosta Petrin kirjoituksesta, mutta tämä asia alkoi mietityttään jälleen ja ajattelin siitä teille kirjoittaa.

Herättääkö tämä ajatuksia ?

- kuvat lainattu google-kuvahausta