keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Loppukiri

... Vai mitä tää ny olis ?

En tiä, miten ton isännän sais edes joskus pysyyn paikoillaan, ihan vaan mitään tekemättömänä.

Alkukesästä se touhus mökillä noita kävelysiltoja. Juu, kiitos niistä, mun ei enää tarvii pelätä käärmeitä ku kuljen yläpuolella.

Sit alko toi takan purku ja uuden asennutaminen. Tai olihan meillä asentaja, mutta hanslankarina se isäntä oli ihan täysillä.

Sit vähä ehti jo kalastaakki, mutta...
- meillä kaadettiin muutama vuasi takas iso mänty siitä kesäkeittiön kulmalta ja sen rungosta jätettiin pari kaks metristä pätkää "jotain" askartelua varten. Ne sahattiin pituus suunnassa pualiks ja ne on kuivunu siinä kesäköökin edustalla siitä asti. Nyt sit päätettiin siirtää ne muualle, ku myrsky repi niitten suajapeitteen. 

No, tyhjäks jäi se paikka. 


Sitä me sitte siinä kateltiin ja taas lamppu sytty!

Seuraavalla viikolla käytiin rautakaupas ja...


Paatti lastiin ja keula kohti mökkiä.

Sitte alko tarkempi suunnittelu ja mittaaminen. Ei siinä sit kauaa kuiteskaan miätitty ku alko tapahtuun:


Tuli ehtoo ja lopetettiin sillä erää. Aamulla töihin ja tiätysti taas töiden jälkeen takas. Mä meni ottaan piänet ettoset ja isäntä alko duunaan terassia. En sit kauaa nukkunu, mutta ku heräsin ja menin kysyyn kelpaisko kaffit...





Siä oli jo kalusteekki suunnilleen paikoillaan.
Loppusiivoilut ja alkaa näyttään hyvältä.

Mä lähdin seuraavana aamuna töihin ja isäntä jäi kalasteleen. Lupas laittaa mulle ruakaa siks ku tulen takas...
- ja oli sit laittanu!




Isäntä oli pistä pöydän koreeks...
-kynttilöineen päivineen <3

Isännän veli vaimonsa kans hakivat mut rannasta ja neki sai siinä "sivussa" kyytipalkan ;)

Kyllä oli hyvää ruakaa, vaikkei sitä affenaa ollu ny tarjolla. Suamukset tässä kohta alkais mullekki kasvaan, sen verta ollaan tota kalaa syäty.
Oli syksyn juureksia, siänisoosia ja possun kripsejä ruakajuamineen.

Ku saatiin vattat täyteen, lähdettiin viä ajeleen ja kattoon, miten tyrniä tulee.

Saarissa näky jotain valkosta ja paljon...





Päivänkakkarat, pillikkeet ja pikkuorvokit kukki niin ku alkukesästä, onko tullu uudestaan kevät?

Mutta, olihan siä tyrniäki aikas kivasti



Ja katajanmarjoja... neki alkaa oleen osittain kypsiä



Kyllä meillä on kaunis luanto!!!

Eipä tässä muuta ku Moi!

t: anne

2 kommenttia:

  1. Voi rakkaus sittekki,kun mun mieli lepää kun tätä luen ja katton.Oonniin iloonen siitä,että jotkutvain osaavat sen, rakkauden jalon taidon <3 <3

    VastaaPoista