Vähä syvällisempää

Nyt olis aika hiukan syvällisempiin asioihin.

On se kummallista, kun ihminen pitää niin monia asioita itsestäänselvinä, kuten esim. Terveys!
- ei mua mikään vaivaa, olen terve ku pukki (jos en ole tähän päivään mennessä joutunu syömään mitään lääkkeitä niinku jatkuvasti).

Sitten tulee päivä, joka vie suunnilleen jalaat alta.
- mulla on onneks lyhyet jalaat, ni en pudonnu korkeelta, tai sit mä vaan olen osannu pienen mieleni syvänteissä alitajuisesti sopeutua kaikkeen mitä "ylhäältä annetaan".

Tää akkahan täytti sen maagiset 50-vuotta menneenä suvena. Mammografian joukkotarkastukseen tuli kutsu joulukuulle. Uuden vuoden aattona (2012) sain kirjeen Terveystalolta, että kaks lääkäriä on tutkinu mun kuvat ja ovat sitä mieltä, että jatkotutkimus olis paikallaan.
- Uuden vuoden päivän mietin asiaa joka kantilta ja tutkin asiaa, mistäpä muualta ku netistä, mutta en mistään keskustelupalstalta vaan olisko ollu jotku lääkärisivut...

Tammikuun toinen oli sit aika jatkoon. Menin kuvattavaks vielä ja sit ultraan. Patti näky mustana pisteenä vasemmassa rinnassa ja lääkäri kutsui sitä jo "siksi", mutta että ohutneulanäyte kertoo sit lopullisen tuloksen. Kainalo näytti olevan puhdas...

kuva google-kuvahaku

Viikon päästä mulle oli varattu aika plastiikkakirurgille ja sovittiin leikkausaika ja sit sain tosiaan kuulla että "se" on syöpä. Yhden sentin halkaisijaltaan ja yksi patti vasemmassa rinnassa.

Tässäkohtaan mua ei sit kauheesti enää asia pelottanu, eikä ahdistanu. Olin jutellu kuluneella viikolla ystävättäreni kanssa, jolla todettiin kolme vuotta takas rintasyöpä, vakavampi tapaus kun minä. Vaikka onhan se syöpä vakava jokatapauksessa.
Ystäväni kertoi miten asian kanssa edetään ja antoi sitä tärkeetä tukea, vertaistukea.
- sainhan minä tukea perheeltänikin ja tuin heitä olemalla oma reipas itseni.

Viime viikolla sit olin leikkauspöydällä. Tiistaina oli vartijaimusoluketutkimus ja keskiviikkona leikkaus. Kainalosta poistettiin lähin vartija, patologi tutki sen ja totesi puhtaaksi, joten sit poistettiin syöpäpatti ja vähän puhdasta kudosta ympäriltä. Torstaina pääsin kotiin.

Nyt sit parantelen leikkuukohtia ja jälkitarkastus on sit enskuun puolivälissä. Silloin saan kuulla mikä on syöpäni "arvo" ja suunnitellaan jatkohoito.

Näin se sit menee mun kohdallani. Elämä jatkuu, töitä tehdään sen kun jaksetaan ja sit ku ei jakseta ni huilataan :)

kuva google-kuvahaku

Olen samainen elämäniloinen naikkonen kuin ennen sairauden toteamista.